Jyväskylässä ekologisen kestävyyden yksi merkittävimmistä asiakirjoista on kaupungin resurssiviisausohjelma. Jyväskylä on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä sekä päästötön, jätteetön ja kestävän hyvinvoinnin kaupunki vuoteen 2040 mennessä.
Vihreiden aloitteesta kaupunkistrategian kärkiä alettiin tällä valtuustokaudella johtamaan strategisten ohjelmatöiden kautta. Tämä koski myös resurssiviisautta. Tuoreessa, vuoden 2020 arvointikertomuksessa tarkastuslautakunta toteaa johtopäätöksissään, että kaupunkistrategian tavoitteissa on valtuustokaudella edetty melko hyvin ja että erityisen ilahduttavaa on resurssiviisauden vahvistuminen.
Tehtävää resurssiviisausohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi toki vielä on, mutta CO2-päästöjä on onneksi saatu vähennettyä. Tahti on kuitenkin ollut liian hidas, jotta resurssiviisausohjelman tavoite vähentää Jyväskylän kaupungin alueella muodostuvia kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoden 2012 tasosta vuoden 2030 loppuun mennessä saavutettaisiin. Seuraavan valtuuston täytyykin tehdä uusia päätöksiä päästövähennysten saavuttamiseksi – tässä tullaan mittaamaan eri puolueiden ohjelmaan sitoutumisen taso. Vihreät pitävät erittäin tärkeänä, että tavoitteeseen pääsemiseen sitoudutaan konkreettisten, vaikuttavien toimenpiteiden kautta.
Kuluneella valtuustokaudella, Vihreiden valtuustoaloitteen mukaisesti, Jyväskylä on uusinut valtakunnallisen Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ja kaupungilla on kaksi voimassa olevaa sopimusta: kaupungin kiinteistössä käytetään 100% uusiutuvaa energiaa ja Linkki tulevaisuuteen 2030 – Jyväskylän seudun joukkoliikenteen kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman avulla Jyväskylä pyrkii kaksinkertaistamaan joukkoliikenteen kulkutapaosuuden vuoden 2018 7,4 miljoonasta matkasta noin 15 miljoonaan matkaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää monipuolisia toimenpiteitä joukkoliikenteen houkuttelevuuden kasvattamisessa.
Jyväskylään on myös juuri valmistumassa jätepoliittinen ohjelma, joka asettaa tavoitteet jätteettömyyden saavuttamiseen. Sen toimenpiteinä ovat jätteen synnyn vähentäminen, kierrätysasteen parantaminen, asukaslähtöiset palvelut sekä Jyväskylän ja lähiseutujen yhteistyön sujuvoittaminen jätteen käsittelyssä. Jäte nähdään entistä useammin raaka-aineena, materiaalina ja energiana uuden luomiseen sekä olennaisena kiertotalouden taloudellisena resurssina.
Tämän valtuustokauden isoimpia saavutuksia on Jyväskylän pääsy MAL-sopimusmenettelyn piiriin. Tavoitteena on vähähiilinen yhdyskuntakuntarakenne, jota toteutetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen keinoin. Valtiolta on tulossa sopimuksen myötä merkittävää tukea mm. kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämiseen, joiden kulkutapaosuudet ovatkin viimeisimmässä mittauksessa nousseet Jyväskylässä. Liikenteen osalta esimerkiksi Mustankorkean biokaasutuotanto, yhteiskäyttöautojen käytön mahdollistaminen, Linkin biokaasubussit sekä Jyväskylän pyöräilyohjelman edistäminen ovat olleet myös hyviä toimenpiteitä.
Luonnonsuojelun merkkipaaluna on kaupunkien metsien suojeluaste 17%, joka heijastaa kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen tavoitteita. Vihreiden mielestä tavoitetta pitäisi nostaa vastaamaan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitetta 30%. Valtuustokauden alussa kaupunki perusti entisten 170 hehtaarin lisäksi kuusi uutta suojelualuetta, yhteensä 36 hehtaaria, luontolahjana 100-vuotiaalle Suomelle edellisen kauden Vihreiden valtuustoaloitteen pohjalta.
Luonnon kannalta hyviä päätöksiä tällä valtuustokaudella oli myös mm. vihreiden aloitteesta glyfosaatista luopuminen viheralueiden hoidossa, puurakentamisen merkittävä lisääminen, pysäköintinormiston päivittäminen tälle vuosikymmenelle, Jyväskylän liittyminen Luontokunta-verkostoon, rahoituksen hakeminen ja saaminen suoluonnon ennallistamishankkeeseen Laajavuoreen ja kaupungin hallinnoimien laidunalueiden kunnostamiseen ja lisäämiseen.
Jyväskylässä on tehty hyviä päätöksiä myös kaupunkisuunnittelussa: luontopohjaiset ratkaisut kuten hulevesikosteikot, uudet niittyalueet, hyönteishotellit ja lahopuuaidat Kankaalla, hyötykasvien suosiminen uusien asuinalueiden kaavoituksessa sekä mm. vihrerkatot kaikki ovat hyödyllisiä luonnon monimuotoisuuden kannalta, mutta tuovat myös hyötyjä ja viihtyisyyttä kaupunkirakenteeseen. Ne auttavat myös ilmastonmuutoksen haittojen torjumisessa, kuten lisääntyvien rankkasateiden maahanimeytymisessä sekä hellejaksojen paahtavuuden vähentämisessä.
Tulevalla valtuustokaudella Vihreät edistävät ekologisempaa kaupunkisuunnittelua pyrkimällä ottamaan käyttöön viherkertoimen suunnitteluperiaatteen. Sen avulla pystymme hahmottamaan ja ohjaamaan viherrakentamista kaavoitusvaiheessa. Edistämme myös puutaseen käyttöä kaavasuunnittelussa, minkä tarkoituksena on turvata sekä olemassa olevien puiden säilyminen että ohjata uusien puiden istuttamista nykyistä paremmin. Lisäksi haluamme ottaa ekologisen kompensaation käyttöön kaavoituksessa, jotta suojelemalla ja ennallistamalla elinympäristöjä luonnon tila ei kokonaisuudessaan heikkenisi.
Tavoitteenamme on myös tuoda jokaisen päiväkodin ja peruskoulun pihaan riittävän määrä metsäpohjaista kasvustoa – tästä teimme valtuustoaloitteen tällä valtuustokaudella. Tämän lisäksi vaikutamme siihen, että kaavoituksessa otetaan entistä paremmin huomioon ilmastovaikutukset, kuten suunnitteluvaiheessa olevassa ilmastokaavassa on huomioitu. Ilmastokaavassa ilmastotavoitteet ovat läsnä tontinluovutusehdoissa ja tällöin ne ovat paremmin räätälöitävissä ja saavutettavissa. Näiden ja monien muiden ekologisten edistysaskelten eteen me vihreät tulemme tekemää tulevan neljän vuoden aikana töitä.
Ilona Helle
kaupunginvaltuutettu, kaupunkirakennelautakunnan jäsen, Resurssien viisas käyttö
-ohjelmatyön ohjausryhmän puheenjohtaja
Joachim Kratochvil
varavaltuutettu, kaupunkirakennelautakunnan jäsen
Kirjoittajat ovat ehdokkaana kuntavaaleissa