Jyväskylä on erityisesti lasten, nuorten, opiskelijoiden ja perheiden kaupunki. Täältä löytyy koko koulutuksen laaja kirjo aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin, eikä meitä vaivaa pula pätevistä opettajista – ainakaan vielä. Kaupungissamme arvostetaan sivistystä ja mahdollisuutta opiskella ja tehdä työtä sisäilmaltaan terveissä tiloissa. Moni asia on hyvin, mutta kehitettävää löytyy. Tahto vaikuttaa yhteisiin asioihin perustuu parhaimmillaan haluun korjata epäkohtia. Näin kävi minulle.
Keskustelu tiukentuvasta taloudesta ja ryhmäkokoja kasvattaneet päätökset ajoivat minut mukaan politiikkaan viime kuntavaalien alla. Näin ja koin konkreettisesti, millä tavoin sinänsä pienet päätökset ja leikkaukset vaikuttivat varhaiskasvatuksen arkeen. Halusin vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä Jyväskylässä tehdään jatkossa. Leikkaukset ja veronkorotukset tuppaavat jäämään lähes aina pysyviksi. Kerran leikattua kun on vaikea kasvattaa takaisin entiselleen. Sivistyslautakunnassa olen päässyt vaikuttamaan näihin päätöksiin.
Ensimmäiset vuodet teimme lautakunnassa töitä lisäleikkausten torppaamiseksi. Aloimme systemaattisesti korjata budjettipohjaa, jotta menomme vastaisivat todellisuutta. Aloitimme myös selvitysten ja lapsivaikutusten arviointien laatimisen. Halusimme lisätä tutkitun tiedon merkitystä päätöksenteossa. Tahdoimme ottaa lapset mukaan päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa. Työmme noteerattiin, ja Jyväskylä sai Unicefin lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen.
Sivistyslautakunnassa työtä on tehty yhdessä, keskustellen ja erilaiset näkökulmat ovat tulleet kuulluksi. Yhteistyö viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä on toiminut mutkattomasti. Samaa mieltä emme aina ole, mutta kunnioitamme toistemme näkemyksiä. Vihreänä sivistyslautakunnan puheenjohtajana olen erittäin tyytyväinen lautakunnan työskentelyyn.
Näin valtuustokauden lopussa haluan nostaa esiin kaksi tärkeää asiaa, joihin on kiinnitettävä tulevaisuudessa erityistä huomiota.
Kun puhumme investoinneista, ajattelemme usein rakennuksia. Suurimmat investoinnit kohdistuvat kuitenkin lapsiin ja nuoriin. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus yhdenvertaiseen kasvuun ja oppimiseen. Tämä toteutuu riittävän pienessä ryhmässä sekä terveessä ja turvallisessa tilassa. Päiväkodit ja koulut tavoittavat neuvolan ohella jokaisen lapsen perheineen. Valtaosa oppimisen haasteista ja esimerkiksi lisääntyneistä neuropsykologisista ongelmista on mahdollista havaita jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Kasaantuessaan pienetkin pulmat alkavat kasvaa korkoa ja tulevat sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti kalliiksi. Kaikkein kustannustehokkainta onkin ehkäistä ongelmien syntymistä ja puuttua niihin varhaisessa vaiheessa.
Yksi keino varhaisen puuttumisen onnistumiseen on turvata koulutuksen perustason resurssit sekä tiivistää lapsi- ja perhepalveluiden yhteistyötä. Tulevina vuosina on päästävä tilanteeseen, jossa nykytason säilyttämisen sijaan pääsemme aidosti parantamaan ja kehittämään varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Investointina tämä on edullisimmasta päästä, vaikutukset vain näkyvät viiveellä. Kvartaalitalouden kellon mukaan koulutuksen resurssoinnin parantaminen saattaa näyttää kalliilta, mutta pidemmällä tähtäimellä se tuottaa isot säästöt. Lisäksi se parantaa monen lapsen, hänen perheensä sekä ryhmä- ja luokkakavereidensa elämänlaatua huomattavasti.
Tulevaisuudessa meidän siis tulee kehittää lapsen ja nuoren yksilöllistä opinpolkua. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä varhaiskasvatuksesta alkaen. Perhepolitiikka on nostettava ilmiönä vahvemmin esiin myös kunnallisessa päätöksenteossa. Tällä valtuustokaudella aloitimme poliittisesti johdetun ohjelmatyön, jonka tarkoituksena on sujuvoittaa toimialojen välistä yhteistyötä. Aloitimme nuorista, ja seuraavaksi on aika ulottaa toimialojen välinen yhteistyö kattamaan perheet sekä alle kouluikäiset ja perusopetusikäiset lapset. Tämä yhteistyön kehittäminen ei saa kuitenkaan koskea vain toimialoja, vaan mukaan on otettava lapset perheineen. Osallisuus on toivottavasti tullut jyväskyläläiseen päätöksentekoon pysyvästi.
Leena Lyytinen
sivistyslautakunnan puheenjohtaja
vihreä kuntavaaliehdokas