Päivähoidossa, varhaiskasvatuksessa on kyse pienistä ihmisistä, mutta todella suurista kokonaisuuksista.. Meidän(kin) ryhmässämme tämä teema on herättänyt paljon keskustelua ja olemme pyrkineet tarkastelemaan asiaa mahdollisimman monelta kantilta.
Kannatamme subjektiivista päivähoito-oikeutta sen laajassa merkityksessä. Emme hyväksy kaupunginhallituksen äänestyspäätöksellä tekemää lisäystä päivähoitopalveluiden rajoittamisesta.
Työmarkkinat ovat muuttaneet muotoaan ja yhä useampi vanhempi elää pätkä- ja silpputöiden keskellä, elämässä saattaa olla vaihtelevasti kausia, jolloin töitä on ja kausia, jolloin niitä ei ole. Ja varsinkin meillä täällä Jyväskylässä on suurten työttömyysprosenttien vuoksi syytä kiinnittää huomiota näiden perheiden tilanteeseen . Helposti vanhempien työtilanteen epävarmuus ja epäsäännöllisyys heijastuvat myös lasten elämään. Sirpaleisilla työmarkkinoilla ei välttämättä pysty aina ennakoimaan milloin, kuinka paljon ja kuinka pitkäksi aikaa työtä on tiedossa. Tällaisessa tilanteessa varhaiskasvatus voi tuoda jatkuvuutta ja pysyvyyttä lapsen elämään.
Lapsen elämän ei tarvitse olla pätkä- ja silppuelämää, vaikka vanhemmat sellaisen epävarmuuden kanssa joutuisivatkin kamppailemaan. Turvallinen lapsuus on jokaisen lapsen oikeus, ja jos vanhemmat tarvitsevat avukseen päivähoitoa, tulee sen saamisen onnistua matalalla kynnyksellä. Jos prosessit ovat kovin byrokraattsia jja hoitopaikan saanti epävarmaa, niin pienten työpätkien vastaanottaminen saattaa tuntua vaikealta ja tämä saattaisi osaltaan vähentää varsinkin äitien työssäkäyntiä ja heikentää myöhempiä työllistymismahdollisuuksia.
Vaikka pidämme tärkeänä, että subjektiivinen päivähoito-oikeus säilytetään nykymuodossa, viestimme ei ole se, että se olisi aina ja kaikissa tilanteissa se paras ja ainoa oikea hoitomuoto. Mielestämme ideaalitilanteessa vanhemmilla on mahdollisuus valita oman perheen tilanteeseen parhaiten sopiva hoitomuoto. On tärkeää, että valinnan voi tehdä aidosti eri vaihtoehtojen väliltä. Päivähoidon rinnalla on hyvä tarjota vaihtoehtoista toimintaa, kuten kerhoja sekä vanhemmille ja lapsille suunnattuja yhteisiä perhekahviloita ja ryhmätoimintaa. Joillekin perheille tämäntyyppinen toiminta voi riittää.
Varhaiskasvatuksella on monta merkitystä; tietenkin ensisijaisesti se tarjoaa lapselle mielekästä toimintaa sillä aikaa kun vanhemmat tekevät töitä tai opiskelevat. Varhaiskasvatus on merkityksellistä myös esim. sosiaalisten verkostojen ja taitojen kehittymisen kannalta. Joissakin tilanteissa varhaiskasvatus voi toimia myös ennaltaehkäisevänä palveluna, auttaa vanhempaa jaksamaan arjessa ja näin ehkäistä järeämpien (ja kalliimpien) lastensuojelupalveluiden tarpeen. Lisäksi varhaiskasvatus voi olla olennaisen tärkeä tuki maahanmuuttajalapsen kotoutumiselle ja kielen oppimiselle ja tukea myös koko perheen kotoutumisprosessia. Myös tilanteissa, joissa vanhemmilla on esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmia, varhaiskasvatus voi tuoda lasten arkeen turvaa.
Lopuksi vielä huomio tämän hetkisestä tilanteesta päivähoitopalveluissa: Päivähoitopalveluissa on syytä kiinnittää huomiota myös niihin perusteisiin, joilla yksityiseen päivähoitoon myönnetään palveluseteleitä. Jos alueen kunnallinen päivähoitopalvelut ovat täynnä, ratkaisuksi saatetaan tarjota yksityistä päivähoitoa. Monessa tilanteessa tämä voikin olla varsin toimiva ratkaisu. Mutta jos vanhempien työt tai opiskelut ovat pätkissä, niin lapsen päivähoito katkeaa jo nyt noiden pätkien välillä eli palvelusetelin saaminen ei ole yhtä joustavaa kuin kunnallisessa päivähoidossa oleminen. Näin ollen meillä on jo nyt kahden luokan päivähoitopalvelut. Tähän kaupunki voi kuitenkin vaikuttaa linjaamalla palvelusetelikriteerit lapsen saaman varhaiskasvatuksen jatkuvuutta turvaaviksi.
(Maia Fandin puheenvuoro Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 30.11.2015)