Kiitos arvostettu, mutta lempeä puheenjohtajamme. Hyvät valtuutetut, virkahenkilöstö, muut läsnäolijat sekä satunnaiset ja vakiokuulijat.
Kulunut syyskausi on ollut tapahtumien ja hankaluuksien täyteinen. Minua ja varmaan montaa muutakin väsyttää jo aika paljon henkisesti ja ihan fyysisestikin tämän kaiken jälkeen.
Siksi on ilahduttavaa, että pääsemme suuntaamaan katseemme tulevaan mm. tämän yleiskaavan merkeissä. Suhteellisen positiivisena ihmisenä jaksan yhäkin uskoa, että tämänhetkisistä haasteista kyllä selvitään yhdessä ja että siinä vaiheessa on hyvä olla jokunenkin suunnitelma valmiina kaupungin kehittämiseksi eteenpäin.
Kaavan laadinta käynnistyy ensi vuoden alussa ja hyväksyttäneen suunnilleen parin vuoden päästä. Osallistumisen on luvattu olevan mahdollista useassa vaiheessa ja tähän toivon erityisesti huomiota.
Olenpa ehkä ennenkin liputtanut osallistamisen puolesta ja aion edelleen muistuttaa, että tässäkin asiassa on pidettävä huoli siitä, että eri tahot osallistetaan jo varhaisessa vaiheessa suunnitteluprosesseja ja pitkin matkaa kaavan edetessä. Ainahan sitä joku lopputuloksesta on eri mieltä, mutta pitäisikö meidän pyrkiä kuitenkin toimimaan niin, ettei aina tarvitsisi kaikesta valittaa? Juuri tässä se aito osallisuus on ensiarvoisen tärkeässä asemassa.
Minusta kaavan päätavoitteet kuulostavat oikein ideaaleilta: kestävä ja vähähiilinen, luontoympäristön monimuotoisuuden turvaaminen, resurssiviisaus, kiertotalous… Nämä ovat tärkeitä asioita, mutta monen korvaan saattavat kuulostaa kaavasuunnittelun kannalta aika kaukaisilta lähtökohdilta. Kaavasuunnitelman on syytä palvella sitä ihan tavallista ihmistä.
Meillä olisikin tässä se kuuluisa tuhannen taalan paikka kehittää kaupunkisuunnittelua sellaiseen suuntaan, jossa Jyväskylä tulee tunnetuksi siitä, miten helposti ja asukaslähtöisesti kaupunkisuunnittelua on toteutettu. Meillä on todella fiksua ja asiantuntevaa henkilöstöä vaikkapa tuolla rakentajantalolla ja nyt rakentamisen ollessa suvantovaiheessa olisi hyvä hyödyntää heidänkin ajatuksiaan siitä, miten kaupunkia voisi kehittää asukaslähtöisesti.
Mainittakoon esimerkkinä vaikka johtavan rakennustarkastajamme ajatus siitä, miten uusille kaavoitettaville pientalovaltaisille alueille jo infran rakentamisen yhteydessä voisimme järjestää keskitetyn viivytysjärjestelmän hulevesille.
Kaupungin kannalta lopulta pikkujuttu, mutta sitä omakotitaloaan pykäävän kansalaisen elämää ihan merkittävästi helpottava asia.
Kaavan vaikutusten arviointiin on syytä kiinnittää huomiota ja lisäksi aloitusvaiheessa ja luonnosvaiheessa on pidettävä huoli, että tieto yleiskaavan etenemisen vaiheista tavoittaa mahdollisimman laajasti ihmisiä. Harva seuraa kaavoituksen verkkosivuja ja minusta on epätasa-arvoista, että toinen paikka, josta tietoa on saatavilla, on maksullinen sanomalehti. Se ei saa olla este sille, että kenet tieto tavoittaa.
Edes valveutuneimmat kaupunkilaiset eivät välttämättä seuraa kaavoituksen kaikkia uutisia netissä sen toivossa, että jos joskus sattuisi kohdille itseä koskettava asia. Tähän tulisi jatkossa luoda parempia käytäntöjä.
Tavoitteena tulisikin olla, että kaavan hyväksymisvaiheessa Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa pyöritellään peukaloita pelkästään siksi, että Jyväskylä on ollut vihdoin edelläkävijä siinä, miten nämä hommat oikeasti hoidetaan. Tehdäänkö yhdessä tästä unelmasta totta?
Kiitos
Anna Kylmälä
Valtuustoryhmän jäsen