Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, virkahenkilöt ja muut kuulijat,
jos miettisin pelkästään omasta näkökulmastani asioita, niin minun puolestani voidaan vaikka ihan samantien sulkea kaikki koulut, koska minulla ei ole lapsia. Kunnallistekniikan investoinneista voidaan vähentää reilustikin teiden kunnossapidosta, koska en omista autoa. Kirjastoissakin tulee käytyä aika harvoin nykyään, niin suljetaan samalla nekin, kun eivät oikeastaan ole juuri minulle tarpeellisia.
Vai hetkinen… Enhän nyt kuitenkaan ole oikeasti tätä mieltä, koska ymmärrän, miksi nuo kaikki ovat kokonaisuuden kannalta tarpeellisia. Meidän pitää pystyä katsomaan asioita laajemmin kuin pelkästään omasta näkökulmasta.
Tällä hetkellä olemme vaikeiden päätöksien edessä, se lienee itsestäänselvää. Mutta koska meille on kuitenkin annettu päätäntävalta, olemme yhdessä vastuussa siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Talous vaatii toimenpiteitä, joita ei mielellään tekisi. Mutta mikäli emme saa taloutta tasapainotettua, niin tulevina vuosina on edessä vielä vaikeammat ajat, suuremmat sopeutustoimenpiteet ja mahdollisesti joutuminen valtion ohjaukseen, jolloin vielä vähemmän kysellään paikallisella tasolla, että mikä nyt olisi kiva konsti selvittää tilanne.
Minä en halua ajaa asioita siihen tilanteeseen.
Päätösten tulee perustua sekä demokratiaan että kompromisseihin ja lisäksi meidän tulee kaikin tavoin olla huolellisia siinä, että emme saa samalla aikaan mitään peruuttamatonta vahinkoa. Niinkuin nyt vaikka liikunta- ja kulttuurilautakunnan sopeutuksista puhuttaessa: kyllä, olen valmis etsimään keinoja sopeuttaa taloutta silläkin saralla. Mutta se EI saa tarkoittaa sitä, että kulttuuritoimijoilta viedään elintärkeät avustukset tai revitään lisää perusduunarin selkänahasta. Sopeutustoimet toteutetaan toivottavasti kaikin mahdollisin muin tavoin ja lisäksi minusta tulisi pyrkiä vahvistamaan toimialan sisäistä talousosaamista kaupungin avulla.
Tässä taloustilanteessa ehkä pieniltä tuntuvat summat ovat monille elinehto ja niiden talousvaikutukset pääasiassa positiivisia. Säästämällä väärissä paikoissa saadaan helposti aikaan tilanne, jonka lopullinen vaikutus luo kuntaan lisää työttömyyttä. Ei pelkästään juuri avustusten saajien muodossa, koska vaikutukset kertautuvat ja jakaantuvat myös muille toimialoille. Kulttuuri- ja tapahtumatoiminta työllistää välillisesti paitsi usein mainittuja kaupan-, majoitus- ja ravitsemusalan työntekijöitä, myös esimerkiksi teknisiä osaajia, kuljetusalan työntekijöitä ja mitä pidemmälle mennään, niin on paljon muitakin töitä, joita näiden kerrannaisvaikutusten myötä syntyy.
Olemme tilanteessa, josta emme selviä ilman, että useaa ihmistä harmittaa. Mutta yritetään sitten lautakunnissa pyrkiä siihen, että tarjolla olisi tasapuolisesti vain mietoa harmistumista sen sijaan, että aiheutamme toimillamme liian vaikeita tilanteita ja suoranaisia katastrofeja kenellekään.
Anna Kylmälä
Valtuustoryhmän jäsen