Aloitteessa [Liisa Kuparinen ja Irene Hallamäki: Jyväskylälle eläinten hyvinvoinnin edistämissuunnitelma ja eläinsuojelutoimijoiden yhteistyöelin] haettiin merkittävää panostusta pieneläinpäivystyksen hankinnan markkinavuoropuheluun ennen seuraavaa kilpailutusta siten, että mukaan saataisiin jatkossa useita toimijoita ja kilpailun myötä kohennusta myös laatuun.

Aloitevastaus on pettymys, sillä tämän suhteen ei luvata tavallista markkinakartoitusta kummempaa – tarve on kuitenkin ilmeinen, sillä päivystykseen ei ole edellisillä kilpailutuskierroksilla saatu kuin yksi tarjous ja palveluiden laadussa ja hinnoittelussa tiedetään koetun ongelmia.

Myöskään eläinten hyvinvoinnin edistämissuunnitelmaan aloitevastaus ei anna vihreää valoa, vaan ainoastaan hajavastauksia siihen miten eri toimialoilla nyt huomioidaan eläinten hyvinvointia. Aloitteessa esitetyt selkeät mittarit ja seurantamekanismit jäävät puuttumaan. Eläinten hyvinvoinnin edistäminen jää satunnaiseksi, tavoitteet hajanaisiksi eikä Jyväskylän omia painotuksia ja tavoitteita muodosteta.

Myönteistä vastauksessa on, että asiakastyytyväisyyspalautteen kerääminen on nyt lisätty osaksi pieneläinpäivystystä. Näin kaupunki saa järjestelmällisemmin tietoa palvelun koetusta laadusta. Olisi kuitenkin hyvä tietää miten kyseinen palaute kerätään, esimerkiksi kuinka kattavaa se on ja miten helpoksi vastaaminen on tehty.

Löytöeläinpalveluiden osalta löytöeläinpalveluiden tarjoaja vastaa nyt omalla kustannuksellaan kissojen sterilisaatiosta tai kastraatiosta, tunnistusmerkinnästä, rokottamisesta ja loishäädöistä. Velvoitetta näiden hoitamiseen toimijalla ei ole, jolloin näiden toteutumisesta ei ole takuuta. Aloitteessa esitettiin, että kaupunki ottaisi näistä toimenpiteistä vastuun, ja jatkossa pitäisi nämä kriteereinä kilpailutuksessa siten, että löytöeläinpalveluiden tarjoajalla olisi myös velvoite näistä huolehtia. Vastauksessa todetaan, että tätä tullaan arvioimaan.  Tämä on hyvä, sillä löytöeläinpalveluiden sopimuskriteerien laajentamisen ei pitäisi aiheuttaa merkittävää kustannusvaikutusta, jos kerran nykyinen toimija hoitaa kyseiset asiat omalla kustannuksellaan jo tällä hetkellä, eli nykyinen palvelun hinta sisältää jo nämä kustannukset. Kriteerien laajentaminen varmistaa, että nämä edellä mainitut asiat varmasti toteutuvat tulevaisuudessakin.

Lisäksi aloitteessa esitettiin eläinsuojelutoimijoiden yhteistyöelimen perustamista siten, että eläinasiat saataisiin koordinoidusti haltuun ja eri toimijoilla olisi järjestäytynyt väylä käydä ajankohtaiskeskusteluja. Tätä ei aloitevastauksessa puolleta, vaan todetaan, että eläinsuojeluviranomainen on jo yhteydessä eri eläinsuojelutoimijoihin. Vastauksesta jää kuitenkin epäselväksi, kenen kaikkien toimijoiden kanssa tätä yhteistyötä on ja minkä verran vuoropuhelua tällä hetkellä käydään esim. kvartaali- tai kuukausitasolla. Ilman koordinointia verkostoyhteistyön mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä ja kokonaiskuva eläinasioista jää vajavaiseksi.

Aloitevastauksessa on siis myös hyvää, mutta vastaus ei suurilta osin vastaa aloitteen tavoitteeseen: eläinten hyvinvoinnin edistämiseen. Puuttumaan jäävät lupaukset säännöllisesti seurattavasta, mittaroidusta eläinten hyvinvoinnin edistämissuunnitelmasta, pieneläinpäivystyksen kattavasta kilpailutuksesta ja päivystyksen laadun kohentamisesta sekä vastuun ottamisesta löytöeläinten hyvinvointikohennuksista.

Esitän siis, että aloite palautetaan valmisteluun siten, että saamme Jyväskylälle koordinoidun, selkein mittarein ja seurantamekanismein varustetun eläinten hyvinvointisuunnitelman, painotuksen laatuun eläinlääkäripäivystyksen toteuttamisessa sekä eläinsuojelutoimijoiden yhteistyöelimen.

Puheenvuoro Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksessa 25.4.2022