Talousarvio on valtuutettujen merkittävin keino ohjata sitä, mitä ja miten tässä kaupungissa tapahtuu. Huomion keskipisteessä ovat tietenkin numerot: kuinka paljon mikäkin toimiala saa tehtäviensä hoitamiseen. Eurot eivät kuitenkaan ole ainoa tapamme ohjata toimintaa talousarvion kautta. Talousarviossa annetaan myös tekstiosioissa ja toiminnallisissa tavoitteissa suuntaviivoja sekä velvoittavia ohjeita toiminnan kehittämiseen ja kohdentamiseen. Tämä on vähemmälle keskustelulle jäävä, mutta tärkeä osa talousarvioprosessia.
Tulevan vuoden kehittämishaasteista yksi on ylitse muiden: millainen on Jyväskylän kaupunki soteuudistuksen jälkeen? Meillä on, jos nyt ei kerran elämässä, niin ainakin kerran vuosikymmenessä -tasoinen tilaisuus pureutua näihin rakenteellisiin ongelmiin, kun järjestelemme organisaatiota uudestaan sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä hyvinvointialueen hoidettavaksi. Kysymys ei ole vain sote-uudistuksesta, vaan suurimmasta kuntien toimintaa uudistavasta kokonaisuudesta moniin vuosikymmeniin.
Olisi karmea virhe ajatella että soten siirryttyä eteenpäin jatkettaisiin muuten nykyisenkaltaisella organisaatiolla ja käytännöillä niin toimialojen henkilökunnan, konserninhallinnon ja luottamushenkilöorganisaation suhteen.
Jyväskylän talous on koko kuntatalouden valtakunnallisen kuvan mukaisesti alijäämäinen. Näin ei voida jatkaa loputtomasti. Velaksi eläminen ei ole vaihtoehto.
Tällä hetkellä budjetin euroista mitattuna sote on Jyväskylänkin toimialoista todellinen jättiläinen. Lisäksi Jyväskylän taloutta rasittaneesta kustannusten kasvusta leijonanosa on tullut nimenomaan sotepalveluista. Tästä näkökulmasta saamme tärkeää tilaa palvelurakenteiden kestävään kehittämiseen sote-uudistuksen myötä. Se, miten me onnistumme kaupungin toiminnan ja organisaation kehittämisessä painopisteen siirtyessä sivistyspalveluihin ja alueellisen elinvoiman edistämiseen, on tämän valtuustokauden yksiselitteisesti
tärkein kokonaisuus ja ensi vuoden tärkein kehittämistehtävämme.
Verojen korotus ei ole mahdoton ratkaisu. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että sille voi painetta olla myöhemmin tällä valtuustokaudella, mutta sen tulee olla viimesijainen vaihtoehto – ja vasta sitten, kun olemme katsoneet miltä kaupungin taloustilanne näyttää tämän kehittämisprosessin jälkeen eli käytännössä vuoden 2024 talousarvion laatimisen yhteydessä.
Otetaan yhteiseksi tavoitteeksi että tätä viimesijaista vaihtoehtoa ei tarvita myöskään silloin – palveluiden laadusta tai investoinneista tinkimättä.
Puhe kaupunginvaltuuston kokouksessa 8.11.2021