Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen on kansainvälisesti tunnustettu suomalainen palvelu, jolla on tärkeä työvoima-, perhe- ja koulutuspoliittinen merkitys. Subjektiivinen, kokopäiväinen varhaiskasvatusoikeus on turvannut perheille  ko palvelun erilaisissa elämäntilanteissa sekä varmistanut lasten yhdenvertaisen oikeuden varhaiskasvatukseen.

Jyväskylässä on myös vuosien hyvä kokemus myös ns. kevyempien varhaiskasvatuspalveluiden tarjoamisesta perheille. Kerhomuotoiseen varhaiskasvatukseen on osallistunut suurin osa kotihoidossa olevista lapsista.

Eduskunta päätti joulukuussa 2015 rajata lasten subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta 20 tuntiin viikossa, jos vanhemmat eivät ole kokoaikatyössä tai opiskele päätoimisesti. Lapsella ei ole myöskään oikeutta esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi järjestettävään osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen, jos vanhemmat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti. Varhaiskasvatus on kuitenkin aina järjestettävä lapsen edun mukaisesti siten, että lapsen kehitys, tuen tarve ja perheen olosuhteet huomioidaan.

Samassa yhteydessä asetusmuutoksella suurennettiin yli 3-vuotiaiden sallittua ryhmäkokoa. Laki astui voimaan 1.8.2016. Jyväskylässä subjektiivista päivähoito-oikeutta päätettiin rajoittaa äänestyspäätöksellä 34-33, mutta ryhmäkokojen suurentamisesta pitäydyttiin.

Jyväskylässä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen on toteutettu siten, että yhtä paikkaa käyttää kaksi rajoitetun subjektiivisen oikeuden piirissä olevaa lasta. Tavoitteena on ollut myös lisätä varhaiskasvatuksen taloudellista tehokkuutta ja tuottavuutta. Tilinpäätöksen 2016 hyväksymisen yhteydessä voidaan arvioida syksyllä tehtyjen muutosten vaikutusta päivähoidon suoritehintaan ja säästöjen määrään. Kustannuksiin vaikuttaa myös se, että yksityisille palveluntuottajille maksetaan palveluseteli myös kesäkuukausilta subjektiivisen oikeuden piirissä olevista lapsista.

Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittamien on aiheuttanut eriarvoisuutta lasten kesken ja vaikeuttanut perheiden mahdollisuutta tehdä joustavia ratkaisuja. Vailla vakituista työtä olevan vanhemman on hankalaa ottaa vastaan lyhytaikaisia työsuhteita. Lapsen oikeus turvalliseen kasvuun ja kehitykseen edellyttää osallisuutta omaan tuttuun ryhmään, joka vahvistaa sekä sosiaalisia taitoja että oppimista. Myös henkilöstön jaksamiseen ja työturvallisuuteen liittyvistä asioista on huolehdittava ja päiväkodeissa on taattava hyvät työolosuhteet.

Me allekirjoittaneet esitämme, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisen vaikutukset ja rajaamisesta saadut säästöt arvioidaan ja raportoidaan valtuustolle viimeistään elokuussa 2017.

Vuoden 2018 talousarviota valmisteltaessa varaudutaan palauttamaan lasten subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen.

Allekirjoitukset