Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut
Seuraavassa muutamia Vihreän ryhmän huomioita käsiteltävänä olevaan ensimmäiseen uuden Jyväskylän hyvinvointikertomukseen.
Hyvinvointikertomus on laaja kooste erilaisista hyvinvointia kuvaavista muuttujista. Raportti sisältää runsaasti tietoa ja kuvauksen kunnan palveluista. Osin tiedot ovat jo nyt vanhentuneita, esimerkkinä kouluterveyskysely, jonka uusimmat tulokset on julkaistu syksyllä 2011. Osa tilastoista myös epätarkkoja, osin johtuen kolmen kunnan erilaisista tavoista kerätä tietoa. Tilastojen epätarkkuus hankaloittaa niiden vertailtavuutta ja raportin hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä. Tilastoista olisi luettavuuden ja vertailtavuuden kannalta olisi voinut karsia ja osan sijoittaa raportin liitteeksi. Viimeisen sivun tiivistyksen lisäksi raportin tulisi sisältää pohdintaa ja toimenpide-ehdotuksia nykytilan parantamiseksi.
Kaupunginhallitus on päätöksessään edellyttänyt lautakunnilta toimenpiteitä ja hyvinvointipolitiikan terävöittämistä. Lautakuntien antamissa lausunnoissa ei näitä ehdotuksia ole juurikaan nähtävissä, ovatpa sivistyslautakunnan ja kulttuuri- liikunta ja nuorisolautakunnan antamat lausunnot sanasta sanaan samansisältöiset. Palvelualuekohtaista analyysiä onnistumisista ja kehittämisen paikoista on ehkä parhaiten tehty kaupunkirakennelautakunnassa. Kun kertomuksessa voimakkaasti korostetaan hyvinvointia kokonaisvaltaisena ja kaikkia palvelualueita koskevana käsitteenä on valitettavaa, että lautakuntien lausunnot käsittelevät teemaa kovin suppeasta näkökulmasta.
Hyvinvoinnin kannalta tulevien vuosien haasteet ovat väestön ikärakenteen muutoksessa, palvelutarpeen voimakkaassa kasvussa sekä kasvavan eriarvoistumisen ehkäisemisessä. Vaikka kaupunkimme taloudellinen kehitys olisi ennakko-odotuksiin nähden suotuisaakin, eivät mitkään verotulot tule riittämään hyvinvoinnin ylläpitämiseen saatikka parantamiseen, mikäli edellä mainittuihin huolenaiheisiin ei osata tai haluta puuttua ja osallistumista ja osallisuutta ei saada parannettua. Tarvitaan yhteisöllistä asennetta, vastuullisuutta ja valmiutta toimia yhteiseksi hyväksi.
Valmisteilla olevalla organisaatiouudistuksella tavoitellaan uudenlaista toimintatapaa, jossa palvelut järjestetään kuntalaisen tarpeet ja elämäntapa huomioiden nykyistä paremmin ja tehokkaammin. Tavoite on oikea, mutta sen saavuttaminen edellyttää muutosta paitsi toimintatavoissa, niin ennen kaikkea asenteissa; yhteistyön sijaan on tehtävä oikeasti yhdessä työtä moniammatillisesti ja yli hallinnon rajojen.
Elämän mittaisen hyvinvoinnin syntymisen kannalta oleellisia kunnallisia ydinpalveluita ovat neuvolapalvelut, päivähoito ja varhaiskasvatus sekä perusopetus. Neuvolapalveluiden kautta tavoitetaan koko syntyvä ikäluokka ja perheet. Samalla tavoin päivähoidossa, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa voidaan toteuttaa varhaisen puuttumisen mallia ja hoitaa ongelmatilanteet silloin, kun ne ovat kohtuullisin voimavaroin hoidettavissa. Oikein mitoitetut tehtävät ja riittävä henkilöstöresurssi mahdollistavat tuloksellisen työnteon. Viisasta politiikkaa on pitää huolta näihin palveluihin suunnattujen voimavarojen riittävyydestä. On hyvä muistaa, että yksi yhteiskunnasta syrjäytynyt koulupudokas maksaa moninkertaisesti lastentarhan- tai luokanopettajan tai neuvola- tai kouluterveydenhoitajan palkan.
Pääkaupunkiseudulla yhä useammat huoltajat valitsevat lapselleen muun koulun, kuin lähikoulun. Tämä kertoo siitä, millaisiksi kuntalaiset mieltävät eri asuinalueet ja siellä olevien palveluiden laadun. Samalla kehitys kuvaa osaltaan yhteiskunnan jakautumista niihin jotka voivat valita ja niihin joilla ei ole siihen mahdollisuutta. Myös Jyväskylässä on eri indikaattorein mitattuna nähtävissä hyvinvoinnin jakautuminen epätasaisesti eri kaupunginosissa, vaikkei meillä vielä kuvatun kaltaista kehitystä esimerkiksi koulun valinnan osalta ole nähtävissä. Tavoitteena tulee olla sosiaalisesti eheät asuinalueet ja palveluiden tasalaatuisuus. Vihreä ryhmä kysyy mitä Jyväskylässä voidaan tehdä kaupunginosien välisten erojen pienentämiseksi.
Hyvinvointia ja ennen kaikkea terveyttä lisää mahdollisuus asioida, opiskella ja työskennellä turvallisissa ja terveellisissä tiloissa. Vaikka Jyväskylässä on puututtu ongelmiin, on tehtävää edelleen runsaasti. Korjausten ja rakennustöiden onnistumisesta on myös kerättävä riittävästi seurantatietoa.
Osallisuus on merkityksellinen hyvinvoinnin mittari. Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien tilanne edellyttää ripeitä toimia. Vaikeasti työllistyvien ja osatyökykyisten henkilöiden osalta myös kaupungin tulee tarjota nykyistä enemmän työllistymismahdollisuuksia.
Hyvinvointikertomuksen alussa sanotaan, että hyvinvoinnin määritteleminen yksiselitteisesti on vaikeaa. Ymmärtääkseen on joskus hyvä yksinkertaistaa. Seitsemänvuotiaiden eppuluokkalaisten ajatuksin hyvinvointia on:
– kun ei satu mihinkään
– että voi leikkiä tai pelata jääkiekkoa
– että on terve
– että voi hengittää
– että on hyvä olo
– että on iloinen
Meri Lumela