Jyväskylän kouluverkkoon valmistellaan muutoksia, jotka koskettavat erityisesti keskustan ja läntisen Jyväskylän kouluja sekä Jyväskylän Normaalikoulua.

Sivistyslautakunta käsitteli asiaa 30. syyskuuta ja päätti yksimielisesti palauttaa sen uudelleen valmisteluun. Lautakunta edellyttää jatkovalmistelussa tarkennuksia muun muassa kustannuksiin, musiikkiluokkien sijoittumiseen, englanninkieliseen opetukseen ja pienryhmäopetuksen järjestämiseen. 

Ratkaisuja ei siis ole vielä tehty. Nyt on jatkovalmistelun aika. Samalla on tärkeää käydä avointa keskustelua siitä, millainen kokonaisuus turvaisi parhaiten lasten opetuksen, lähikoulut ja Jyväskylän opettajankoulutuksen tulevaisuuden. 

Kouluverkkoon liittyvät päätökset herättävät ymmärrettävästi tunteita. Oma lähikoulu on lapselle ja perheelle paljon enemmän kuin rakennus. Se on osa arkea, ystävyyssuhteita ja turvallisuuden tunnetta. 

Siksi muutoksia ei pidä tehdä kevyesti. Samalla kouluverkon on elettävä sen mukaan, miten lasten määrä eri asuinalueilla muuttuu. 

Jyväskylän eri alueilla asuvilla lapsilla pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen, turvalliseen koulumatkaan ja sujuvaan koulupolkuun. Näiden pitää olla lähtökohtana myös jatkovalmistelussa. 

Läntisen Jyväskylän kouluverkkoa on uudistettava joka tapauksessa 

Läntisen alueen kouluverkon muutosten perussyy on lasten määrän väheneminen. Alakouluikäisten määrä on alueella laskenut jo pidempään, ja pienemmät ikäluokat näkyvät tulevina vuosina myös yläkouluissa. 

Lasten määrän väheneminen ei ole vain ennuste tulevaisuudesta, vaan muutos näkyy jo nyt. Väestöennusteet antavat siksi vahvan pohjan kouluverkon suunnittelulle. Kouluverkkoa on uudistettava vastaamaan muuttuvaa lapsimäärää, mutta ratkaisut pitää tehdä niin, että niitä voidaan tarvittaessa mukauttaa myös tulevaisuudessa. 

Tämä on tärkeää sanoa ääneen myös Normaalikoulusta käytävässä keskustelussa. Vaikka opetusharjoittelun lisääminen kaupungin kouluissa voisi vähentää tarvetta kasvattaa Normaalikoulun oppilasmäärää, se ei poista läntisen alueen kouluverkon uudistamisen tarvetta. 

Kouluverkkoa jouduttaisiin siis tarkastelemaan ja uudistamaan myös ilman Normaalikouluun liittyviä tarpeita. 

Pienten lasten lähikoulu voidaan turvata 

Lautakunnalle tuodussa esityksessä Kilpinen olisi muutettu 5.–9.-luokkien kouluksi, Keltinmäki 1.–4.-luokkien kouluksi ja Kypärämäki 1.–4.-luokkien päiväkotikouluksi. 

1.–4.-luokkien koulu voi turvata lähikoulun säilymisen pienimmille oppilaille ja tarjota lapselle turvallisen polun päiväkodista kouluun tutussa ympäristössä. 

Pienenevien ikäluokkien alueella tällainen ratkaisu voi olla juuri se keino, jolla oma lähikoulu pystytään säilyttämään. Koulun toiminta muuttuu, mutta koulu säilyy alueella. 

Kypärämäen päiväkotikoulussa päiväkodin ja ensimmäisten kouluvuosien muodostama kokonaisuus voisi tarjota lapselle tutun ympäristön ensimmäisiksi kasvun ja oppimisen vuosiksi. 

Kilpisen 5.–9.-luokkien koulu mahdollistaisi monipuolisemman opetuksen 

Kilpisen muuttamisessa 5.–9.-luokkien kouluksi ei ole kyse vain tiloista. Riittävä oppilasmäärä antaa paremmat mahdollisuudet esimerkiksi kielivalintoihin, valinnaisaineisiin ja tarkoituksenmukaisten opetusryhmien muodostamiseen. 

Ratkaisulla olisi merkitystä myös opettajien työn kannalta. Sekä aineenopettajien että luokanopettajien ammattitaito voidaan hyödyntää 5.-9. luokkien koulussa oppilaiden parhaaksi. 

Ilman muutoksia Kilpisen oppilasmäärän ennakoidaan pienenevän tulevina vuosina. Kouluverkosta päätettäessä pitääkin katsoa rakennusten lisäksi ennen kaikkea sitä, millaiset edellytykset ratkaisut antavat laadukkaalle ja monipuoliselle opetukselle. 

Normaalikoulun oppilasmäärää voidaan kasvattaa järkevästi 

Normaalikouluun liittyy oma kysymyksensä. Jyväskylän yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden määrä on kasvanut, ja samalla tarve opetusharjoittelupaikoille on lisääntynyt. 

Mielestämme jatkovalmistelussa kannattaa tarkastella kokonaisuutta, jossa Normaalikoulun oppilasmäärää kasvatettaisiin englanninkielisellä opetuksella ja musiikkiluokilla ja samalla osa lisääntyvästä opetusharjoittelusta voitaisiin järjestää kaupungin kouluissa. 

Näin Normaalikoulun oppilasmäärää voitaisiin kasvattaa samalla, kun kahdelle koko kaupunkia palvelevalle opetuskokonaisuudelle luotaisiin hyvät edellytykset kehittyä. 

Englanninkielinen opetus sopisi kansainvälistyvään Jyväskylään 

Kortepohjassa tilanne on erilainen kuin monessa läntisen Jyväskylän koulussa. Siellä koulussa on tilanahtautta, ja alueen omille lapsille tarvitaan tilaa. 

Englanninkielinen opetus palvelee koko kaupunkia, eikä sen tarvitse olla sidottu juuri Kortepohjan kouluun. Kortepohjassa pitää ensisijaisesti pystyä turvaamaan alueen lapsille oma lähikoulu. 

Englanninkielisen opetuksen siirtäminen Normaalikouluun vapauttaisi Kortepohjasta tilaa alueen lapsille ja samalla kasvattaisi Normaalikoulun oppilasmäärää. 

Ratkaisu tukisi myös kansainvälistyvää Jyväskylää. Yliopisto, korkeakoulut ja kansainväliset yritykset tuovat kaupunkiin perheitä, joiden lasten kielitaustat ja koulutuspolut ovat erilaisia. Normaalikoulu osana yliopistoyhteisöä voisi tarjota englanninkieliselle opetukselle luontevan ympäristön. 

Samalla jatkovalmistelussa voisi selvittää mahdollisuutta tarjota englanninkielisessä opetuksessa paikkoja myös sellaisille kansainvälisille oppilaille, joiden koulupolku ei tähtää suomenkieliseen perusopetuksen päättötodistukseen. 

Musiikkiluokat Normaalikoulun yhteyteen – ja jo kolmannelta luokalta 

Lautakunta edellytti uudelleen valmistelussa tarkennuksia myös musiikkiluokkien sijoittumiseen. Tässä yhteydessä mielestämme kannattaa selvittää yhtenä vaihtoehtona musiikkiluokkien sijoittamista Normaalikouluun. 

Normaalikoulu sijaitsee keskeisellä paikalla, mikä voisi houkutella musiikkiluokille oppilaita eri puolilta Jyväskylää. Painotetussa opetuksessa sijainnilla on merkitystä, koska oppilaita tulee omaa lähikoulualuetta laajemmalta alueelta. 

Vieressä sijaitseva yliopiston musiikkikampus tarjoaisi lisäksi kiinnostavia mahdollisuuksia yhteistyöhön musiikin opetuksessa ja opettajankoulutuksessa. 

Yksi selvitettävä mahdollisuus voisi olla myös musiikkiluokkien aloittaminen jo kolmannelta luokalta, kuten Jyväskylässä on aikaisemminkin toimittu. Näin musiikkipainotteisesta opetuksesta voitaisiin rakentaa pidempi ja yhtenäisempi koulupolku. 

Tämä on oma avauksemme jatkovalmisteluun, ei vielä tehty päätös tai sovittu ratkaisu. 

Opetusharjoittelua osittain myös kaupungin kouluihin 

Normaalikoulun oppilasmäärän kasvattamisen rinnalla esitämme, että selvitetään mahdollisuutta järjestää osa lisääntyvästä opetusharjoittelusta kaupungin kouluissa. 

Tarkoituksena ei olisi siirtää opetusharjoittelua pois Normaalikoulusta. Normaalikoulu säilyisi opettajankoulutuksen keskeisenä harjoittelukouluna, mutta kasvavaan harjoittelutarpeeseen voitaisiin vastata osittain myös kaupungin kouluissa. 

Tämä voisi hyödyttää molempia. Opettajaksi opiskelevat saisivat kokemusta erilaisista kouluista ja oppilasryhmistä. Kaupungin opettajille avautuisi mahdollisuuksia entistä tiiviimpään yhteistyöhön opettajankoulutuksen kanssa. Samalla yliopiston pedagoginen osaaminen tulisi nykyistä vahvemmin osaksi kaupungin koulujen arkea. 

Yliopisto on Jyväskylän elinehto 

Normaalikoulusta käytävässä keskustelussa ei pidä rakentaa vastakkainasettelua Jyväskylän kaupungin ja yliopiston välille. 

Koulutus, tutkimus ja osaaminen ovat keskeinen osa Jyväskylän elinvoimaa ja tulevaisuutta. Yliopisto ja muut korkeakoulumme tuovat kaupunkiin opiskelijoita, osaajia, tutkimusta ja työpaikkoja sekä vahvistavat kaupungin kansallista ja kansainvälistä vetovoimaa. 

Siksi meidän pitää löytää ratkaisuja, jotka vahvistavat sekä yliopiston opettajankoulutusta että kaupungin kouluja. 

Mitä tapahtuu seuraavaksi? 

Sivistyslautakunnan 30. syyskuuta tekemä palautuspäätös tarkoittaa, että nyt pöydällä olleesta kokonaisuudesta ei tehty päätöstä, vaan valmistelua jatketaan. 

Lautakunta edellyttää lisätietoa muun muassa kustannuksista, musiikkiluokkien sijoittumisesta, englanninkielisestä opetuksesta ja pienryhmäopetuksen järjestämisestä. Näiden tietojen pohjalta valmistelijoiden tehtävänä on tuoda lautakunnalle uusi esitys. 

Tämä antaa myös mahdollisuuden tarkastella kokonaisuutta vielä kerran lasten ja perheiden näkökulmasta sekä arvioida avoimesti erilaisia vaihtoehtoja. 

Lasten etu ratkaisee 

Kouluverkkopäätöksissä ei ole helppoja ratkaisuja. Muutokset vaikuttavat lasten arkeen, perheisiin, henkilöstöön ja kokonaisiin asuinalueisiin. Siksi niiden vaikutukset on arvioitava huolellisesti. 

Lasten etuun kuuluvat turvallinen ja kohtuullinen koulumatka, laadukas opetus, sopivat ryhmäkoot, riittävä tuki, monipuoliset kieli- ja valinnaisainemahdollisuudet, toimiva kouluyhteisö sekä yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia. 

Jyväskylän vihreiden lähtökohtana on, että kouluverkkoa pitää tarkastella kokonaisuutena ja riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Lasten määrän muutoksiin on reagoitava, mutta samalla lähikouluja pitää turvata siellä, missä se on mahdollista. 

Läntisen alueen kouluverkkoa on uudistettava oppilasmäärien vähenemisen vuoksi joka tapauksessa. Pienten lasten lähikouluja voidaan turvata 1.–4.-luokkien kouluilla, Kilpiseen voidaan rakentaa riittävän vahva 5.–9.-luokkien koulu ja Normaalikoulun oppilasmäärän kasvattamiseen voidaan etsiä ratkaisuja esimerkiksi englanninkielisestä opetuksesta ja musiikkiluokista. Samalla yhteistyötä yliopiston ja kaupungin koulujen välillä voidaan lisätä opetusharjoittelussa. 

Muutoksia ei tehdä muutosten vuoksi. Tavoitteena on löytää jatkovalmistelussa ratkaisu, joka turvaa laadukkaan, turvallisen ja yhdenvertaisen opetuksen Jyväskylän lapsille myös tulevaisuudessa. 

Hanna Jämsä

Kaupunginvaltuutettu

Eduskuntavaaliehdokas