Millainen kaupunki Jyväskylä haluaa olla nuorilleen? Kaupunki, jossa nuoret ovat aidosti tervetulleita, jossa heillä on mahdollisuuksia harrastaa, kohdata toisiaan ja osallistua yhteisen kaupungin rakentamiseen? Vai kaupunki, jossa nuorten palveluista tingitään ensimmäisten joukossa talouden kiristyessä?
Jyväskylän uusi kaupunkistrategia 2026–2029 nostaa nuoret yhdeksi kaupungin strategisista kärjistä. Strategiassa todetaan, etteivät nuoret ole vain tulevaisuuden tekijöitä, vaan jo nyt vahva osa kaupunkia. Tavoitteina ovat nuorten hyvinvoinnin parantaminen, tulevaisuudenuskon vahvistaminen, mielekkään harrastuksen mahdollistaminen jokaiselle sekä nuorten osallisuuden lisääminen.
Nämä ovat hienoja ja tärkeitä tavoitteita. Mutta strategian arvo mitataan lopulta siinä, miten se näkyy nuorten arjessa ja kaupungin päätöksissä.
Nuoret tarvitsevat paikkoja, joissa voi olla oma itsensä
Vuoden 2025 Nuorisobarometri kertoo huolestuttavaa viestiä nuorten tilanteesta. Nuoret kokevat paljon paineita erityisesti työhön, opintoihin ja tulevaisuuteen liittyen. Peräti 70 prosenttia nuorista kokee paineita työpaikan saamisesta. Nuorten tyytyväisyys elämäänsä on heikentynyt, ja epävarmuus tulevaisuudesta on lisääntynyt.
Myös Jyväskylän kaupungin vuoden 2025 arviointikertomuksessa käsitellään laajasti lasten ja nuorten mielen hyvinvointia. Keski-Suomen kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että 8.–9.-luokkalaisten koulu-uupumus on lisääntynyt: vuonna 2025 sitä koki 26 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2021 osuus oli 18 prosenttia. Lisäksi 31 prosenttia tämän ikäisistä oli kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla.
Arviointikertomuksessa nostetaan esiin yksinäisyys, kaverisuhteiden haasteet ja harrastamisen esteet. Samalla painotetaan ennaltaehkäisevien palvelujen, yhteisöllisyyden ja matalan kynnyksen tuen merkitystä.
Nuorisotilat ovat yksi konkreettinen vastaus näihin tarpeisiin.
Nuorisotila ei ole vain paikka, jossa vietetään aikaa. Se on paikka, jossa voi tavata kavereita, tutustua uusiin ihmisiin, osallistua toimintaan tai yksinkertaisesti olla ilman suorituspaineita. Siellä voi kohdata turvallisia aikuisia, jotka kuuntelevat ja ovat läsnä. Nuorisotyöntekijän kanssa syntyvä luottamus voi olla ratkaisevan tärkeä asia nuorelle, joka ei muuten löydä paikkaansa tai uskalla hakea apua.
Kaikki nuoret eivät harrasta seuratoiminnassa, eikä kaikilla ole mahdollisuutta maksullisiin harrastuksiin. Siksi maksuttomilla ja helposti saavutettavilla nuorten kohtaamispaikoilla on erityinen merkitys. Niiden pitää löytyä myös oman asuinalueen läheltä.
Keljonkankaan nuorisotila on saatava takaisin nuorten käyttöön
Keljonkankaan nuorisotila on ollut suljettuna syksyn ajan. On tärkeää, että kyseessä on tilapäinen tilanne ja että nuorisotila saadaan sulun jälkeen takaisin nuorten käyttöön.
Nuorisopalvelujen saavutettavuus ei ole yhdentekevä asia. Jos nuoren pitää matkustaa pitkän matkan päähän päästäkseen nuorisotilaan, kynnys osallistua kasvaa. Erityisesti nuoremmille nuorille lähellä sijaitseva kohtaamispaikka voi olla ratkaiseva.
Kun palveluja suunnitellaan, nuorten oma ääni on otettava aidosti mukaan. On kysyttävä, millaisia tiloja ja toimintaa nuoret tarvitsevat ja miten he itse haluaisivat niitä kehittää. Nuoret eivät ole vain palvelujen käyttäjiä, vaan oman elinympäristönsä asiantuntijoita.
Keljonkankaan nuorisotilan kohdalla kaupungin tulee huolehtia siitä, että sulun päättyessä tila voidaan avata uudelleen. Nuorilta ei pidä viedä kohtaamispaikkaa ilman, että heidän tarpeensa ja vaihtoehtoiset mahdollisuutensa on huomioitu.
Strategia tarvitsee tekoja ja resursseja
Jyväskylä haluaa olla nuorten kaupunki. Se tarkoittaa muutakin kuin kauniita kirjauksia strategiassa. Se tarkoittaa päätöksiä, joilla nuorten hyvinvointia vahvistetaan myös silloin, kun taloudessa on tiukkaa.
Nuorisotyö on ennaltaehkäisevää työtä. Se rakentaa yhteisöllisyyttä, ehkäisee yksinäisyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden tulla kohdatuksi. Se ei korvaa mielenterveyspalveluja tai muuta ammatillista tukea, mutta se voi auttaa tunnistamaan tuen tarpeita ajoissa ja madaltaa avun hakemisen kynnystä.
Nuori tarvitsee ympärilleen aikuisia, yhteisöjä ja paikkoja, joihin hän kuuluu. Hän tarvitsee kokemuksen siitä, että hänellä on merkitystä ja että hänen tulevaisuudellaan on väliä.
Kaupungin tehtävä on luoda näille kokemuksille edellytyksiä. Se tarkoittaa riittäviä nuorisopalveluja, ammattitaitoisia nuorisotyöntekijöitä, saavutettavia nuorisotiloja ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöön.
Meidän on pidettävä kiinni siitä, mitä strategiassa lupaamme. Jos haluamme vahvistaa nuorten hyvinvointia ja tulevaisuudenuskoa, emme voi samaan aikaan kaventaa heidän mahdollisuuksiaan kohdata toisiaan.
Nuoriin panostaminen ei ole menoerä, josta voidaan säästää tulevaisuutta ajatellen. Se on yksi tärkeimmistä investoinneista tulevaisuuteen.
Hanna Jämsä
Valtuustoryhmän jäsen
Eduskuntavaaliehdokas