Varhaiskasvatuksen epäkohdat ovat nousseet jälleen julkiseen keskusteluun, aivan syystä. Instagramin Varhaiskasvatuksen kertomuksia -sivun kokemukset ovat aitoja, varhaiskasvatuksen arkea kuvaavia tarinoita ympäri Suomen. Pääkaupunkiseudun rekrytointivaikeudet ovat hiljalleen levinneet koko Suomeen ja on täysin perusteltua sanoa, että koko varhaiskasvatus on pian kriisissä. Kyse on siitä, että avoinna oleviin paikkoihin ei saada rekrytoitua päteviä opettajia, vaikka heitä koulutettaisiin samalla paikkakunnalla. Tämä on todellisuutta myös Jyväskylässä. Pahoin pelkään, että tilanne laajenee koskemaan myös päteviä hoitajia, ellei ongelmia tunnusteta ja korjata.
Perusongelman voi tiivistää kahteen asiaan: palkkaus ja työolot. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen varhaiskasvatuksen opettajan minimibruttopalkka julkisella sektorilla on 2 419,97€/kk, yksityisellä 2322,41€/kk. Vuorolisiä harvemmin maksetaan ja työn vaativuuteen liittyvät lisät ovat joitakin kymmeniä euroja. Jotta korkeakoulutettu henkilö haluaa jäädä työskentelemään tällä palkkatasolla, tulee työolojen olla kunnossa. Näin ei tällä hetkellä poikkeuksia lukuun ottamatta ole, ja tästä syystä me varhhaiskasvatuksen opettajat äänestämme jaloillamme. Meillä on mahdollisuus yltää korkeampiin ansioihin helpommallakin, ja nyt tätä mahdollisuutta käyttää yhä useampi opettaja.
Viime valtuustokaudella Jyväskylän sivistyslautakunta sai opettajapulasta jo esimakua, kun ensimmäistä kertaa jouduimme tilanteeseen, jossa sijaisuuksiin saatu enää palkattua henkilökuntaa. Ratkaisuna sivistyslautakunta osoitti rahaa vakituisten varahenkilöiden palkkaamiseen. Henkilöstön määrän lisäämistä kritisoitiin joissakin valtuustopuheenvuoroissa toistuvasti, vaikka kyse oli välttämättömyydestä. Nyt olemme tilanteessa, jossa päteviä opettajia ei aina löydy edes vakituisiin työsuhteisiin ilman uusintarekrytointeja; sijaisuuksiin heitä ei löydy välttämättä lainkaan.
Päättäjiltä vaaditaan toimia tilanteen korjaamiseksi, mutta kuka on se päättäjä, joka asiaan voi vaikuttaa? Päätöksenteko jakaantuu sivistyslautakunnalle ja johtaville viranhaltijoille. Lautakunnan jäseniltä puuttuu usein substanssiosaaminen varhaiskasvatuksen asioista, ja siksi päätöksiä tehdään johtavien viranhaltijoiden esityksestä ilman vasta-argumentteja. Mikäli kyselyt ja mittarit osoittavat asioiden olevan hyvin ja työntekijöiden tyytyväisiä eivätkä viranhaltijat esitä muutoksia nykyrakenteisiin on epätodennäköistä, että myöskään lautakunta niitä tekee.
Nyt on kuitenkin aika herätä rekrytointivaikeuksien raakaan todellisuuteen. Jotain on tehtävä välittömästi, tai muuten osa jyväskyläläisistä lapsista jää vaille laadukasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta.
Päätöksenteossa on kyse arvovalinnoista. Miten haluamme olemassa olevat eurot käyttää? Haluammeko päteviä opettajia myös vuorohoitoon sekä vähemmän suosituille ja vaativimmille alueille? Arvostammeko työntekijöiden hyvinvointia ja haluammeko maksaa päteville ihmisille oikeudenmukaista palkkaa? Ennen muuta kysyn, arvostammeko laadukasta varhaiskasvatusta?
Tein viime kaudella päätöksiä sivistyslautakunnassa ja nyt palasin varhaiskasvatuksen opettajan töihin. Moni asia on mennyt parempaan suuntaan viime valtuustokaudella, mutta ei riittävästi. Nyt on jälleen aika nostaa myös jyväskyläläinen varhaiskasvatus arvovalintojen keskiöön. Jos pätevä ammattihenkilöstö kaikkoaa alalta, on laadusta puhuminen pelkkää sanahelinää eikä varhaiskasvatuslain mukainen lapsen edun ensisijaisuus enää toteudu.
Leena Lyytinen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)