Valtuustokauden alussa hyväksyimme vuosien 2017-2020 hyvinvointisuunnitelman. Voivatko jyväskyläläiset nyt paremmin kuin neljä vuotta sitten? Suunnitelma toteuttaa kuntalain vaatimusta edistää asukkaiden hyvinvointia ja nyt käsittelyssä oleva laaja hyvinvointikertomus sisältää myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, yhdenvertaisuussuunnitelman, köyhyysohjelman ja muutaman muun eri asukasryhmien hyvinvointia edistävän suunnitelman. Laajassa hyvinvointikertomuksessa katsotaan taaksepäin ja arvioidaan tällä valtuustokaudella toteutunutta toimintaa.
Viime vuosina Jyväskylän asuinalueiden väliset sosioekonomiset erot ovat valitettavasti vain kasvaneet ja tähän täytyy puuttua kaupunkisuunnittelun keinoin ja palveluja vahvistamalla. Myös lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät ovat lisääntyneet huolestuttavasti, samoin kuin nuorten kiireelliset sijoitukset. Vaikka suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, niin riskiryhmään kuuluu 10-20% lapsiperheistä. Erityisesti pienituloisuus ja lapsiperheköyhyys lisäävät syrjäytymisriskiä ja erilaisten ongelmien kasaantumista. Palveluiden ja harrastamisen maksuttomuus onkin tärkeää vähävaraisten perheiden yhdenvertaiselle osallisuudelle.
Iso edistysaskel nuorille suunnattujen palvelujen saavutettavuuden parantamisessa on matalan kynnyksen Nuorten talon avaaminen kaupungin keskustaan noin kuukausi sitten. Nuorisovastaanotto tarjoaa mielenterveys- ja päihdepalveluita 13–22-vuotiaille nuorille ja heidän läheisilleen, ilman lähetettä. Tämä palvelu on ollut kysytty ja asiakasmäärät ovat koko ajan kasvaneet. Nuorten ja opiskelijoiden osuus Jyväskylän asukkaista on huomattavan suuri. Ilahduttavaa kehitystä on ollut se, että ilman työtä ja opiskelupaikkaa olevien nuorten osuus on viime vuosina vähentynyt.
Syntyvien lasten määrä on kääntynyt laskuun, mikä tulee merkitsemään isoa muutosta kaupungin väestökehityksessä. Lapsiperheistä on nyt jo neljäsosa yhden vanhemman perheitä ja perinteisen ydinperhemallin rinnalla on runsaasti myös monimuotoisia perheitä, mikä on tärkeää ottaa huomioon palveluita kehitettäessä. Huolestuttavaa on se, että lasten ja nuorten välinen polarisaatiokehitys jatkuu edelleen ja ongelmat kasaantuvat samoille perheille. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat pienituloisten lisäksi myös vammaiset, sijoitetut ja maahanmuuttajataustaiset lapset. Myös toimeentulotuen saajissa korostuu yksinhuoltajaperheiden suuri osuus.
Vaalien jälkeen työnsä aloittava valtuusto tulee hyväksymään uuden vuosien 2021-2025 hyvinvointisuunnitelman, ja ensi valtuustokaudella ohjataan resursseja siinä määriteltyjen tavoitteiden suuntaan. Suunnitelman valmistelu onkin jo käynnistynyt tämän hyvinvointikertomuksen pohjalta ja siinä painottuu viisi tärkeää osa-aluetta: eriarvoisuuden vähentäminen, yhdenvertaisuuden vahvistaminen, vahvojen peruspalveluiden takaaminen, mielen hyvinvoinnin edistäminen ja tiedolla johtamisen edelleen kehittäminen.
Tuija Mäkinen