Jyväskylän kaupungin talouden tila heikkeni nopeasti vuoden 2019 aikana. Talouden ennustettavuutta vaikeutti lisää keväällä 2020 alkanut koronapandemia. Muiden toimenpiteiden lisäksi päätettiin perustaa taloustoimikunta, jonka tehtävänä oli kartoittaa kokonaistilanne ja etsiä keinoja, joilla kaupungin talous saadaan pitkäjänteisesti kestävälle pohjalle seuraavan valtuustokauden aikana. Taloustoimikunnan työn tueksi tilattiin ulkopuolisen konsultin arvio kaupungin talouden tilanteesta.
Ulkoiseen arviointiin perustuvan, FCG Perlaconin toteuttaman, selvityksen loppuraportti sisältää laajasti ja monipuolisesti taustatietoja Jyväskylän kaupungin asemoitumisesta suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin ja koko kuntakenttään. Raportista hahmottuvat Jyväskylän vahvuudet kasvavana kuntana, mutta toisaalta myös kaupunkimme taloteen liittyvät heikkoudet ja uhkatekijät. Kaupunkien välinen vertailu osoitti, että Jyväskylässä palveluita järjestetään pääsääntöisesti hyvinkin edullisesti. Kiteytetysti voidaan todeta, että talouden suurimmat ongelmat ovat on monestakin eri syystä riittämättömässä tulorahoituksessa, ei kalliissa palvelurakenteessa.
Kaiken kaikkiaan ulkoisen arviointiin perustuva raportti antaa kattavan kokonaiskuvan Jyväskylän kaupungin tilanteesta ja sisältää useita erilaisia ja eri mittaluokan keinovaihtoehtoja ja -ehdotuksia kestävän talouden tavoitteen saavuttamiseksi. Myös henkilöstöltä kerättiin ideoita osana vuoden 2021 talousarvion valmistelua ja niitä on hyödynnetty osana prosessia. Esitettyjen tai muiden mahdollisten keinojen ottamista valmisteluun arvioidaan erikseen huolellisesti.
Vastuu talouden pitkäjänteisestä tasapainottamista siirtyy seuraavalle kaupunginvaltuustolle, joka halutessaan voi hyödyntää loppuraporttia talousarviotyön tukena, tai se voi laatia ensi valtuustokaudeksi täsmennetyn kuntatalouden kestävyys- ja kehitysohjelman. Kaikessa kehittämisessä tulee varmistaa henkilöstön vahva osallisuus ja hyödyntää työntekijöiden osaamista ja ideoita. Toisaalta toimintaympäristön jatkuvassa muutoksessa on myös pidettävä huolta henkilöstön työhyvinvoinnista ja varmistettava osaamisen ylläpitäminen.
Erityisen tärkeitä ovat raportissa esille nostetut kehittämisen keinot, kuten digitalisaation hyödyntäminen, hankintojen tehostaminen, henkilöstön sisäisen liikkuvuuden vahvistaminen ja toimintojen päällekkäisyyksien karsiminen. Keskeiseen rooliin nousee jo pitkään puheissa ollut ja jonkin verran edennytkin toimialojen rajat ylittävä työtapa, jossa tavoitteena on palveluiden selkeyttäminen, niiden oikea-aikaisuus ja saavutettavuus. Palveluprosesseja sujuvoittamalla voidaan saavuttaa myös kuntatalouden kannalta myönteisiä vaikutuksia. Korona-aika on tuonut mukanaan paitsi epävarmuutta ja haasteita, myös uuden oppimista ja erilaisia toimintatapoja. On tärkeää pitää kiinni uusista hyvistä käytänteistä, kun pandemia hellittää otettaan.
On rehellistä sanoa, että tämän hetken talouden ennusteet tarkoittavat edessä olevan myös vaikeita valintoja. Siksi on tärkeää, että kaikki tarkempaan valmisteluun otettavat kehittämis- tai säästötoimenpiteet harkitaan huolellisesti ja niiden vaikutukset ja vaikuttavuus arvioidaan. Sekä pitkän aikavälin strategiset tavoitteet että lyhyen aikavälin konkreettiset toimenpiteet tuodaan lautakuntien ja muiden toimielinten käsittelyyn ja päätöksentekoon. Valmistelun tulee sisältää toimenpiteiden vaikuttavuuden ennakkoarviointi sekä määritellä se, miten niiden toteuttaminen jaksotetaan ja vastuutetaan.
Lopuksi on hyvä todeta, että talouden menojen sopeuttamisen rinnalla on ensisijaisen tärkeää vahvistaa kaupungin tulopohjaa kaikin keinoin. Toimintaympäristön muutoksia on kyettävä ennakoimaan ja niihin on myös reagoitava nopeasti. Tätä kehittämistyötä kaupunki ei tee yksin vaan yhdessä alueen yritysten, oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa.
Vakaalla pohjalla oleva kuntatalous on paras tae sille, että voimme tarjota kuntalaisille hyvän elinympäristön ja laadukkaat palvelut myös tulevaisuudessa. Ennakkoluulotonta toinen toisiltamme oppimista ja yhteistyötä on hyvä vahvistaa myös poliittisten ryhmien kesken. Kuntien välistä vuoropuhelua on tärkeää vahvistaa. Tästä vuorovaikutuksesta on hyvä esimerkki Jyväskylän kaupunkiseudun hyvin alkanut yhteistyö MAL-sopimuksen kumppanikaupunkien, Lahden ja Kuopion kanssa.
Keväällä valittavan uuden kaupunginvaltuuston on hyvä jatkaa työtä tästä eteenpäin kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kuntaa.
Meri Lumela