Koronavirusepidemia on tuonut monia muutoksia ja rajoituksia meidän kaikkien elämään. Matkustusrajoitusten myötä monen loma-aikaan kuuluneet ulkomaanmatkat vähenivät merkittävästi tai jäivät kuluneen kesän osalta kokonaan tekemättä.
Kevään ja kesän aikana suomalaiset löysivät kotimaan matkailukohteet aivan uudella tavalla. Erityisen suosion saivat erilaiset luontokohteet, upeat kansallispuistomme, mutta myös lähiluontokohteet. Kotimaan matkailun ja luonnossa liikkumisen ohella myös kesämökkien ja viljelypalstojen kysyntä kasvoi merkittävästi.
Meri Lumela.
Oman kesäasunnon hankkiminen on monelle ihmiselle tai perheelle taloudellinen kysymys, mutta osalle ihmisistä kysymys on myös saavutettavuudesta. Tuntien matkustaminen ei välttämättä houkuttele, eikä kaikilla ole käytettävissään omaa autoa välimatkojen kulkemiseen.
Kunnan alueella sijaitsevat siirtolapuutarhat tarjoavat mahdollisuuden vapaa-ajan viettämiseen lähellä kotia. Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1916 Tampereen Hatanpään kaupunginosaan. Se siirrettiin muun rakentamisen tieltä Niihamaan 1970-luvulla.
Siirtolapuutarhojen perustamiselle on asetettu reunaehtoja, kuten se, että niiden tulee sijaita hyvien kulkuyhteyksien päässä, julkisen liikenteen reittien varrella. Sijainti muiden virkistys-, urheilu- ja viheralueiden yhteydessä lisää alueen käyttöastetta ja säästää myös perustamiskustannuksia. Pääosan alueesta pitää olla puutarhaviljelyyn sopivaa.
Vuosikymmenten myötä toiminta on painottunut pienviljelyn ja puutarhan hoidon ohella enemmän myös alueiden virkistyskäyttöön. Alueilla on usein omien mökkien lisäksi myös yhteisiä tiloja, kuten sauna tai yhteistä oleskelutilaa. Siirtolapuutarhat ovatkin ikään kuin kyläyhteisöjä kaupunkien sisällä, jossa Ihmiset tulevat toisilleen tutuiksi kun aikaa vietetään yhdessä.
Jyväskylässä Sulkurannan siirtolapuutarha on palvellut jyväskyläläisten omana kesänviettoalueena jo vuodesta 1948 lähtien antaen kaupunkilaisille mahdollisuuden luonnonläheiseen kesänviettoon ja omaan pieneen kesäasuntoon järven rannalla melkein keskellä kaupunkia. Matkan mökille on voinut taittaa vaikkapa polkupyörällä ja alue on hyvin saavutettavissa myös joukkoliikennevälineillä. Sulkuranta tarjoaa siirtolapuutarhaperinteen mukaan hyvät mahdollisuuksia mm. virkistäytymiseen, puutarhanhoitoon ja yhteisölliseen toimintaan.
Liikuntapääkaupunki Jyväskylässä haluamme vahvistaa asukkaiden hyvinvointia. Yhteisössä, kuten siirtolapuutarhassa, toimiminen, puutarhanhoito tai vain virkistäytyminen ulkoilmassa ovat erinomaisia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä asioita. Hyvin hoidettu siirtolapuutarha kuormittaa luontoa mahdollisimman vähän resurssiviisaan kaupunkimme periaatteiden mukaisesti.
Alueemme elinvoimaa voidaan vahvistaa lisäämällä ja monipuolistamalla mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaa kotimaassa ja tässä tapauksessa omassa kotikaupungissamme. Jyväskylässä on tarpeen selvittää mahdollisuus kaavoittaa uusi siirtolapuutarha-alue viljelyyn hyvin soveltuvalle ja helposti saavutettavalle paikalle. Uuden siirtolapuutarha-alueen asemakaavan tulisi tarjota kaupunkilaisille mahdollisuus vuokrata kohtuuhintaisesti pitkäaikainen viljelypalsta ja rakentaa sinne siirtolapuutarhaperinteitä noudattaen pieni mökki kesäkäyttöön.
[Aloite Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 21.9.2020]