Meri Lumela.
Korona-arkea on eletty poikkeusoloissa nyt lähes kolme viikkoa niin täällä Jyväskylässä kuin koko Suomessa. Useat muutokset ja erilaiset rajoitukset ovat muuttaneet ja muuttavat arkea meidän kaikkien kohdalla monin tavoin nyt ja tulevina kuukausina. Meillä on huoli omasta ja läheisten terveydestä ja toimeentulosta. On huolta siitä, miten terveydenhuollon kapasiteetti riittää käsillä olevassa tilanteessa ja monia mietityttää se, miten kriisin jälkeen pääsemme jälleen jaloillemme.
Maailmanlaajuisesti levinneen viruksen vaikutukset ovat valtavat. Valtion ja kuntien tukitoimista huolimatta valtaosa erityisesti pienistä ja keskisuurista yrityksistä taistelee olemassaolostaan ja toiveet niiden mahdollisuuksista työllistää lisää ihmisiä jäävät nyt toteutumatta. Toisaalta poikkeuksellinen tilanne on myös synnyttänyt nopeassa tahdissa aivan uusia innovaatioita, kun yrityksissä on tehty huiman nopeaa tuotekehitystä, jonka ansiosta kotimaassa tuotetaan nyt mm. epidemian torjunnassa tarvittavia suojaimia ja desinfiointiaineita.
Monilla ihmisillä työtä ja kuormitusta on tällä hetkellä aivan liikaa, kun toisissa tehtävissä monilta työ on loppumassa tai jo loppunut. Samanaikaisesti kun suuri joukko ihmisiä on vailla työtä, mietitään mm. marja- ja vihannestiloilla sitä voidaanko kevättöihin lähteä puuttuvan kausityövoiman takia. Kotimaisia marjoja, vihanneksia ja lähiruokaa suuresti arvostavana toivon, että tähän työn ja työntekijöiden kohtaanto-ongelmaan löydetään kaikille hyvä ratkaisu mahdollisimman nopeasti. Kotimaisen ruoantuotannon osalta kysymys on myös huoltovarmuudesta, jonka merkitys korostuu nyt entistä enemmän.
Kuntatalouden jo ennestään heikkoon tilaan koronaepidemia vaikuttaa tuhoisasti. Koronaepidemian hoitaminen tehokkaasti ja ihmisten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla on nyt ehdottomasti etusijalla, mutta niin pian kuin mahdollista, on katseet suunnattava epidemian jälkeiseen aikaan ja toimenpiteisiin, jolla yhdessä uudelleen rakennamme sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti entistäkin toimivamman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan.
Muutokset arjessa ovat valtavat, mutta kyvystämme selvitä isoistakin haasteista kertoo vaikkapa se, miten vain muutamassa päivässä monissa palveluissa siirryttiin tutusta toimintatavasta aivan uuteen. Iso toimintakulttuurinen muutos on koskettanut erityisesti kouluja ja oppilaitoksia, joissa vain kahden päivän varoitusajalla koulut ja oppilaitokset, valtava määrä lapsia, nuoria, opettajia, koulunkäynninohjaajia ja muuta kouluväkeä siirtyi lähiopetuksesta etäopetukseen. Erilaisia toimintatapa- ja digiloikkia on tehty niin julkisissa kuin yksityisissäkin palveluissa. Onkin tärkeää, että korona-ajan opit kirjataan ja hyviksi osoittautuneet toimintatavat jäävät käyttöön myös kriisiajan jälkeen.
Hienoa on ollut nähdä miten yksittäiset ihmiset, yhteisöt, järjestöt ja lukemattomat muut tahot ovat ottaneet vastuuta ja tarjonneet apuaan tässä monella tavoin haastavassa tilanteessa. Kun tarvittiin ihmisiä toteuttamaan ikääntyneiden kauppapalveluita Jyväskylässä, ilmoittautui vapaaehtoisia kymmenittäin. Sosiaalisesta mediasta voi lukea päivittäin ideoita siitä, miten yhdessä toimimalla voimme tukea alueemme yrityksiä. Nämä muutamat esimerkit ovat vain osa niistä valtavan monista asioista, joilla ihmiset ovat tulleet toisten tueksi.
Vaikeat ajat haastavat, mutta myös yhdistävät meitä. Suomi ja suomalaiset ovat selvinneet tilanteista, joissa moni muu olisi antanut periksi. Koronaviruksestakin selviämme, kun toimimme yhdessä ja pidämme huolta toisistamme.
[Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtajan Meri Lumelan blogikirjoitus 6.4.2020]