[Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 6.9.2018]

Jyväskylän kaupunginvaltuusto käsitteli syksyn ensimmäisessä kokouksessaan vuoden 2017 hyvinvointikertomusta, jolla seurataan hyvinvointisuunnitelman tavoitteita toteuttavien toimenpiteiden etenemistä.

Monet hyvinvointia mittaavista tekijöistä ovat parantuneet, mutta jo aiemmin esille nousseet nuorten päihde- ja mielenterveysongelmat ovat edelleen valitettavan ajankohtaisia.

Hyvinvointikertomuksesta selviää, että yksi keskeinen jo käynnistynyt toimenpide on nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisprosessi. Kehitystyön tavoitteena on luoda yhteinen, kynnyksetön toimintakulttuuri, jossa nuorten kohtaaminen ja osallisuus toteutuvat.

Hyvinvointikertomuksessa pyritään arvioimaan myös tehtyjen toimenpiteiden ja toimenpiteisiin ohjattujen voimavarojen vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden arvioinnissa tulisi tunnistaa ne palvelut, joiden osalta on kyse selvästä resurssipulasta, mutta myös ne, joissa olemassa olevilla resursseilla voidaan saada parempia tuloksia muuttamalla toimintatapoja.

Keväällä 2018 tehdyssä kartoituksessa todettiin, että erilaisia nuorille suunnattuja palveluita on runsaasti. Ongelmaksi muodostuu se, että samankaltaista tai jopa täysin samaa palvelua, saatetaan tarjota usealla toimialalla tai useiden eri palveluntuottajien toimesta.

Tällöin todellinen riski on se, että palvelut sirpaloituvat, kukaan ei ota vastuuta kokonaistilanteesta ja avun tarvitsija jää loppujen lopuksi vaille tarvitsemaansa tukea.

Avointa vuoropuhelua eri palveluiden kesken ja konkreettisia toimenpiteitä sujuvien palveluketjujen mahdollistamiseksi on lisättävä.

Palveluiden nykytilaa on tarkasteltava kriittisesti: saako päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa kamppaileva nuori oikea-aikaisen ja vaikuttavan avun nykyisessä palvelurakenteessa ja nyt käytössä olevilla toimintatavoilla. Tarvittavat muutokset on tehtävä rohkeasti uutta kokeillen.

Ennaltaehkäisevän toiminnan tärkeyttä ei tule kuitenkaan unohtaa. Lasten ja nuorten ongelmat tulee huomata ja niihin puuttua jo varhaisessa vaiheessa ennen niiden kasautumista ja monimutkaistumista.

Varhainen puuttuminen on tehokkainta ja edullisinta – niin nuoren ja perheiden, kuin koko yhteisön näkökulmasta.

Leena Lyytinen
Nico Holmberg
kaupunginvaltuutettuja (vihr.)
Jyväskylä