Viime viikon Miss Suomi -kohussa selvisi, että kilpailun voittajasta oli julkaistu rasistisia kuvia, jonka seurauksena hän menetti kruununsa. Tämän olisi pitänyt olla hetki, jolloin yhteiskunnassamme olisi selkeästi todettu, ettei rasismille ole sijaa missään muodossa.

Sen sijaan hallituspuolueen kansanedustajat julkaisivat sosiaalisessa mediassa kuvia ja videoita, joissa he matkivat entistä missiä ja viittasivat tapaukseen tavalla, joka halvensi vähemmistöjä edelleen. Tätä puolusteltiin huumorilla, vaikka kyse oli vallankäytöstä, joka normalisoi rasistista puhetapaa.

Tapaus ei ole poikkeus vaan osa jatkumoa, jossa perussuomalaisten ulostulot ovat kerta toisensa jälkeen ylittäneet rasismin rajan. Ministeri Riikka Purran vanhat kirjoitukset ohitettiin ilman seurauksia. Vilhelm Junnila erosi vasta kansainvälisen paineen jälkeen. Mari Rantasen väestönvaihtoviittauksia seliteltiin, ja nyt Teemu Keskisarja kutsuu maahanmuuttajia “heikkolaatuisiksi” ja toistaa äärioikeiston väestönvaihtoteoriaa.

Jokaisen tapauksen jälkeen pääministeri Petteri Orpo vakuuttaa vastustavansa rasismia, mutta samaan aikaan toistaa, ettei voi ”vahtia kaikkia” – ja hiljaisuus jää viestiksi.

Huolestuttavinta on, ettei hallitus tee selkeää pesäeroa rasistiseen puheeseen. Hiljainen hyväksyntä ei ole neutraalia: se antaa luvan jatkaa ja vahvistaa rakenteita, joissa syrjintä normalisoituu. Kun poliittinen johto ei vedä rajaa, rajat vedetään niiden kustannuksella, jotka jo valmiiksi joutuvat kokemaan rasismia arjessaan.

Rasismi ei ole mielipidekysymys vaan ihmisoikeus- ja turvallisuuskysymys. Jokainen normalisoitu teko tekee Suomesta turvattomamman niille, jotka eivät mahdu kapeaan suomalaisuuden määritelmään.

Rasismin vastustaminen ei tapahdu selittelyllä tai naureskelulla. Se vaatii päätöksiä, joilla vihapuheeseen ja syrjiviin rakenteisiin puututaan. Poliittisten johtajien on katkaistava irtiotot heti, ei vasta paineen alla. Jokaisesta ulostulosta on seurattava muutakin kuin olankohautus. Hallituksen on noudatettava omaa rasisminvastaista linjaansa teoissa, ei vain puheissa.

Suomi kuuluu kaikille. Siksi rasismiin on puututtava päättäväisesti – politiikassa, somessa ja jokaisessa arjen kohtaamisessa. Rasismille ei saa olla tilaa missään tilanteissa.

Hanna Jämsä, Jyväskylän Vihreiden varapuheenjohtaja ja kunta- ja aluevaltuutettu