Jyväskylän uusi kaupunkistrategia tekee useita oikeansuuntaisia ja rohkeita valintoja. Strategiassa näkyy selkeä pyrkimys erottautua, tunnistaa kaupungin todelliset vahvuudet ja vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Samalla strategia herättää kysymyksen, miten hienot tavoitteet muutetaan konkreettisiksi teoiksi?

Liikuntapääkaupunki – vahva ja erottuva kärki

Liikuntapääkaupunki jatkaa yhtenä Jyväskylän strategisista kärjistä. Liikunta, hyvinvointi ja niihin kytkeytyvä laaja-alainen osaaminen ovat Jyväskylän todellinen kilpailuetu, joka erottaa meidät muista kaupungeista. Taustalla on pitkäjänteinen työ, vahvat oppilaitokset, tutkimus sekä liikuntamyönteinen kaupunkikulttuuri. Tämä kärki on uskottava, tunnistettava ja myös ulospäin helposti viestittävä. Paikallisessa keskustelussa kärkeä on myös kritisoitu ja kyseenalaistettu, mutta muualla maassa Jyväskylän asema Suomen Liikuntapääkaupunkina on jo laajalti tunnustettu. Kun liikunnan olosuhteet ottavat vielä kehitysharppauksen viimein rakennusvaiheeseen edenneen Hippos-hankkeen myötä, alkaa sanoille olla yhä enemmän myös katetta.

Nuorten kaupunki – ajankohtainen ja perustellusti rajattu

Nuorten kaupungin nouseminen uudeksi kärjeksi on strategian kiinnostavimpia avauksia. Jyväskylän väestörakenne, opiskelijamäärät ja nuorten aikuisten suuri osuus tukevat tätä valintaa vahvasti. Nuoret eivät kuitenkaan ole vain palveluiden käyttäjiä, vaan tulevaisuuden tekijöitä, yrittäjiä, innovaattoreita ja päättäjiä. Strateginen kysymys onkin, miten nuoret pidetään kaupungissa valmistumisen jälkeen ja miten heidän osallisuutensa näkyy konkreettisesti päätöksenteossa, asumisessa ja työmarkkinoilla. Keskusteluissa nousi esille myös joidenkin halu laventaa kärkeä ”lasten ja nuorten” tai ”perheiden kaupungiksi”, mutta mielestäni päätetty rajaus on juuri oikea. Nuorten kaupunki on kärkenä erottuva ja pitää fokuksen juuri nuorissa, joista suuri osa asuu jo yksin ja omillaan. Erityistä huomiota Nuorten kaupungissa tulee kiinnittää syrjäytymisen ehkäisyyn sekä opiskelijoiden harjoituspaikkojen saatavuuteen ja valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen.

Osaamisen ja yrittäjyyden kaupunki – tässä on onnistuttava

Osaamisen ja yrittäjyyden korostaminen on erityisen ajankohtaista nyt, kun työllisyyspalvelut ovat siirtyneet kunnille. Jyväskylällä on vahva koulutuspohja, mutta samaan aikaan työttömyys on korkealla tasolla. Liikunta ja hyvinvointi, puolustus ja turvallisuus sekä vihreäsiirtymä vety-hankkeineen, ovat meille suuria mahdollisuuksia. Strategian onnistuminen mitataan siinä, syntyykö uusia työpaikkoja, yrityksiä ja innovaatioita, vai jääkö osaaminen irralliseksi voimavaraksi ilman riittävää kytkentää elinkeinoelämään. Talouden ja työllisyyden kasvu on edellytys sellaiselle veropohjalle, jolla muita strategiaan kärkiä voidaan kestävästi toteuttaa.

Kasvatuksen ja kulttuurin kaupunki – Suomen Ateena

Kasvatus ja kulttuuri osana strategisia kärkiä on luonteva valinta. Kaupunki on syntynyt ja kasvanut juuri kasvatuksen ja koulutuksen ympärille ja tänäkin päivänä lähes kolme neljäsosaa kaupungin budjetista käytetään tämän kärjen toteuttamiseen. Pitkälti kyse on kunnan perustehtävistä, mutta samalla kyse on myös Jyväskylä pito- ja vetovoimasta. Kun taloudellisesti elämme niukkuuden keskellä ja maailma ympärillämme muuttuu, on erityisen tärkeää huolehtia siitä että resurssit kohdistuvat oikein ja tehokkaasti. Perukoululaisten määrä on jo kääntynyt laskuun ja lähivuodet vauhti on hurjaa. Toivoa sopii, että valtuustolta löytyy rohkeutta tiivistää palveluverkkoa, jotta seinien sijaan euroja voidaan kohdentaa opetukseen ja oppimateriaaleihin.

Läpileikkaavat teemat – hyvä suunta, mutta miten varmistetaan toteutus?

Kestävä kaupunki ja kansainvälinen kaupunki ovat strategian läpileikkaavia teemoja, jotka vastaavat ajan isoihin kysymyksiin. Ne ovat oikeita ja tarpeellisia valintoja, mutta samalla ehkä strategian haavoittuvin osa. Riskinä on, että ne jäävät yleisiksi periaatteiksi ilman selkeitä mittareita, vastuutahoja ja konkreettisia toimenpiteitä. Kestävyys ja kansainvälisyys pitää pystyä näkemään jokaisessa kärjessä – budjeteissa, hankinnoissa, kaavoituksessa, koulutuksessa ja elinkeinopolitiikassa ja juuri siitä syystä ne ovat nyt strategiassa juuri oikeassa paikassa.

Lopuksi

Jyväskylän uusi kaupunkistrategia antaa hyvän suunnan ja tunnistaa kaupungin vahvuudet. Se ei kuitenkaan elä paperilla, vaan arjen päätöksissä ja teoissa. Seuraavien vuosien keskeinen kysymys ei ole, ovatko tavoitteet oikeita, vaan uskalletaanko ne viedä rohkeasti käytäntöön.

Ari-Pekka Liukkonen, kaupunginhallituksen jäsen