Jyväskylän kaupunginvaltuusto käsitteli viimeisimmässä kokouksessaan kaupungin lausuntoa pääministeri Sipilän hallituksen esitysluonnokseen maakunta- ja sote-uudistuksesta. Etenkin sote-uudistuksen suhteen ilmassa on vielä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Sote-uudistuksessa piti alun perin toteuttaa palveluiden täysi integraatio, sitten monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkaminen ja vasta lopuksi lisätä asiakkaan valinnanvapautta. Kaupankäynti, jossa keskusta sai 18 maakuntaa ja kokoomus asiakkaan valinnanvapauden uhkaa uudistuksen aikataulua ja uudistukselle annettujen tavoitteiden toteutumista.
Sipilän hallitus on asettanut uudistuksen tavoitteeksi vähentää julkisen talouden kestävyysvajetta kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2019 mennessä. Kustannuskehityksen säästöillä tätä ei saavuteta. Nyt lausunnoille lähteneessä mallissa kustannukset tulevat asiantuntija-arvioiden mukaan päinvastoin nousemaan – erityisesti hallituksen tavoitteekseen ottaman asiakkaan valinnanvapausmallin myötä.
Huolena on, että kustannusten nousun ja säästötavoitteen välinen kuilu kurotaan kiinni heikentämällä palveluiden saavutettavuutta ja tasoa sekä nostamalla asiakasmaksuja. Seurauksena hyvinvointi- ja terveyserot kasvavat entisestään. Toinen keskeinen huoli liittyy integraation toteutumiseen, josta ollaan tinkimässä valinnanvapausmallin myötä. Täydestä integraatiosta luopumisen myötä kaikki uudistukselle asetetut tavoitteet etääntyvät yhä kauemmas.
Ongelma kärjistyy, jos palvelujen tuotanto keskittyy muutamille kansainvälisille terveysketjuille, jotka ostavat pienet ja paikalliset toimijat pois tai hinnoittelevat ne ulos markkinoilta. Laajasta valinnanvapaudesta tulisi siis luopua tai vähintäänkin pitäisi edetä varovaisesti, asteittain ja kokemuksia keräten ja niistä oppien.
Puolestaan maakuntavaltuuston valitseminen suorilla vaaleilla ja ilman sisäisiä vaalipiirejä on hyvä ratkaisu. Demokratian kannalta on kuitenkin huolestuttavaa, että maakunnan todellinen itsehallinto on jäämässä varsin kapeaksi. Sote-järjestämisestä vastaa maakuntavaltuusto, jolla tulee väkisinkin olemaan melko ohut hallinnollinen organisaatio tukenaan. Sen sijaan maakunnan palvelulaitos tulee olemaan iso ja voimakas toimija, jossa on myös vahvaa ammatillista osaamista. On jopa todennäköistä, että tuotannon tehokas ohjaaminen valtuuston toimesta osoittautuu hankalaksi. Häntä alkaa heiluttaa koiraa.
Näiden riskien torjumiseksi olisi parasta luopua järjestäjän ja tuottajan tiukasta erottamisesta: palvelulaitoksen (tuottaja) olisi luontevaa kuulua samaan organisaatioon kuin maakuntavaltuusto, -hallitus ja –johtaja (järjestäjä). Asukasdemokratian toteutumiseksi lakiehdotuksessa on yleisluontoisia velvoitteita sekä melko kattava listaus asukasvaikuttamisen eri keinoista. Velvoittavuutta tulisi lisätä, jotta asukasvaikuttaminen ei voisi missään maakunnassa jäädä kuolleeksi kirjaimeksi.
[Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Touko Aalto Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 31.10.2016]