Jyväskylän kaupungin arviointikertomus vuodelta 2025 on tarkastuslautakunnan tilannekuva siitä, missä kaupungissa ollaan menossa. Se kysyy, miten valtuuston kaupungille asetetut sitovat tavoitteet ovat toteutuneet ja mitkä eivät. Arvioinnin tulos on, että sitovista toiminnallisista tavoitteista toteutui alle puolet ja 33 prosenttia jäi kokonaan toteutumatta.

Tarkastuslautakunnan jäsenenä olen viettänyt kuluneen vuoden erilaisten aineistojen ja kuulemisten perusteella tehtyjen muistioiden äärellä. Tässä blogissa nostan esiin ne huomiot, joita pidän kaupungin kehityksen kannalta keskeisimpinä.

Arviointikertomus löytyy kaupungin sivuilta ja suosittelen lämpimästi jokaista kotikaupunkinsa menosta kiinnostunutta sen lukemaan.

Talouden tasapainoisuus – sopeutus onnistui, rakenteellinen haaste jää

Vuosi 2025 sujui taloudellisesti odotettua paremmin. Vuosikatetoteuma 50,8 miljoonaa euroa ylitti talousarvion 41,2 miljoonan tavoitteen  ja menot jäivät alkuperäisestä talousarviosta 18,6 miljoonaa euroa pienemmiksi. Kriisikuntakriteerit eivät kuitenkaan täyty millään mittarilla, eli talous on kunnossa.

Pintaa syvemmältä paljastuu kuitenkin rakenteellinen haaste: vuosikate kattaa vain 86 prosenttia poistoista ja investointien tulorahoitusaste on pudonnut 86 prosentista 62 prosenttiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yli kolmannes investoinneista rahoitetaan velalla tai omaisuuden myynnillä. Lainakanta asukasta kohti on noussut 2 446 eurosta 2 588 euroon.

Kaupungin tekemät sopeutukset ovat kohdistunut etenkin henkilöstöön (palkattomat vapaat, lomarahojen vaihto), tiloihin (energia, väistötilat, vuokratilojen vähentäminen) ja palveluverkkoon (nuorisotilat, varhaiskasvatus, perusopetus). Säästöjä on tehty ja se näkyy numeroissa. Samalla on selvää, että näin mittava sopeutus näkyy palveluissa,  joita kaupunkilaiset arjessaan kohtaavat.

Lasten ja nuorten signaalit kuultava

Arviointikertomuksen ehkä huomionarvoisin lukema on ilman päättötodistusta jääneiden oppilaiden määrän lähes kaksinkertaistuminen 30 oppilaasta 55 oppilaaseen. Luvattomat poissaolot ovat myös kasvaneet 16,5 prosenttia samaan aikaan kun oppilasmäärä on laskenut 4 prosenttia.

Mielen hyvinvoinnin mittareista koulu-uupumus 8.–9.-luokkalaisilla on noussut maakuntatasolla kahdeksan prosenttiyksikköä neljässä vuodessa. Jyväskylässä tyttöjen kokemus mielen hyvinvoinnista on jokaisessa kuudessa indikaattorissa heikompi kuin poikien. Esimerkiksi kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokee 34 prosenttia tytöistä ja 8 prosenttia pojista.

Syy-seuraussuhteita näiden lukujen ja kaupungin säästöjen välillä ei voi suoraviivaisesti tietenkään vetää. Nuorten hyvinvointi rakentuu muustakin kuin kaupungin palveluista. Huomio kannattaa kuitenkin kiinnittää seuraavaan: Jyväskylän perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen nettokäyttökulujen kasvu on ollut vertailukaupunkien (Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Turku, Vantaa) pienintä vuosina 2019–2024. Lähtötaso oli korkea, nyt ollaan vertailun matalimmasta päästä. Onko tämä tuottavuuden paranemista vai palvelujen niukentamista? Kysymyksen vastaamista varten tarvitaan systemaattista laatu- ja vaikuttavuusmittausta, ei pelkästään kustannusseurantaa.

Tarkastuslautakunta kysyykin kaupungilta, miten perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatua ja vaikuttavuutta seurataan kustannuskehityksen rinnalla ja millä keinoin koulu voi vähentää luvattomia poissaoloja ja ilman päättötodistusta jääneiden määrää.

Työllisyys: haastava lähtövuosi

Vuosi 2025 oli Jyväskylä-Muuramen työllisyysalueen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi ja tilannetta voi kuvailla hankalana. Työllisyyspalvelujen piirissä olevien osuus on laskenut 31 prosentista 19,5 prosenttiin ja pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut 3 613 henkilöstä 4 744 henkilöön. Vuonna 2025 työttömyysturvan kuntaosuus verorahoituksesta on vertailukaupungeista suurin.

Yleisten työllisyyspalvelujen osalta Jyväskylässä on tehty määrätietoista työtä. Alkuhaastattelut ja täydentävät työnhakukeskustelut toteutuvat lakisääteisissä määräajoissa paremmin kuin maan keskiarvo, ja aktivointiaste on ollut valtakunnan keskiarvoa korkeammalla. Asiakaspalautteet eri valmennuksista osoittavat hyviä tuloksia. Silti työttömyysaste (14,8 %), pitkäaikaistyöttömien osuus (40,4 %) ja laajennettu työttömyysaste (19,4 %) eivät ole kääntyneet positiiviseen suuntaan toimenpiteistä huolimatta.

Vieraskielisten kotoutujien työllistymistä tukeva International House (IHJ) on oma kokonaisuutensa ja sen tuloksia tarkastuslautakunta arvioi erikseen. IHJ:n asiakkailla työttömyyden keskimääräinen kesto on selvästi muita lyhyempi – 47 viikkoa, kun työllisyysalueen kaikkien työnhakija-asiakkaiden keskiarvo on 75 viikkoa. Samalla kokonaisarvio osoittaa, että tehtävää riittää: tarkastuslautakunnan listaamista 24 vieraskielisten työllisyyden tukemisen tavoitteesta vain puolet toteutuu hyvin, loput osittain. Ulkomaalaisten aktivointiaste on Jyväskylässä laskenut vuonna 2025 ja muu maa on saavuttanut Jyväskylän loppuvuodesta.

Kun talouden matalasuhdanteessa työttömyys kasvaa, kunnan rahaa sitoutuu yhä enemmän työttömyysetuuksiin samanaikaisesti kun työllistämisen välineistä joudutaan säästämään. Negatiivinen kierre on tunnistettava. Työllisyyden osalta tarkastuslautakunta kysyy arviointikertomuksessa, miten työllisyyden edistämisen vaikuttavuuden todentamista on kehitetty ja mitkä ovat ne Jyväskylä-Muuramen omat välineet, joilla paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin voidaan parhaiten vastata.

Hiilineutraali 2030 – nykytoimet eivät ole riittäviä

Jyväskylän päästöt ovat kyllä laskeneet ja kehitys on ollut myönteisempää kuin maan keskiarvossa tai muissa kaupunkimaisissa kunnissa. Energiantuotannossa Alva etenee hiilineutraaliustiekartan mukaisest  ja viidesosa fossiilisesta tuotannosta korvataan uusiutuvalla vuoteen 2030 mennessä. Silti SYKE:n skenaariotyökalun perustulos on selvä: nykytoimilla päästöt vähenevät vuoteen 2030 mennessä 63 prosenttia vuoden 2007 tasosta. Tavoite on 80. Myös kaupungin tilaamassa Sitowisen tarkennetussa skenaariossa vähenemä jää 73 prosenttiin.

Kriittinen pullonkaula on liikenne. Tieliikenteen päästöt ovat vähentyneet vain 28 prosenttia vertailuvuoteen ja vuonna 2030 tieliikenne tuottaa yksin enemmän päästöjä kuin kaikki muut päästölähteet yhteensä. Joukkoliikenteessä on onneksi edistytty hyvin kun matkamäärät lähestyvät 10 miljoonaa vuodessa. Tavoitteen saavuttamisessa etenkin autoliikenteen ohjaus, pyöräilyn infra ja kaupunkirakenteen tiiviys ovat ratkaisevia.

Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelma on päivitetty kaudelle 2025–2029 ja päivityksessä toimenpiteiden valintaa on terävöitetty. Tämä on hyvä suunta. Ohjelman ja kaupungin talouden välisen kytkennän tulee kuitenkin näkyä kirkkaammin. Ilmastobudjetti on hyvä alku, mutta ilmastovaikutusten arvioinnin pitäisi entistä paremmin ohjata resurssien käyttöä, ei jäädä pelkäksi raportin liitteeksi.

Tarkastuslautakunta kysyy kaupunginhallitukselta suoraan, miten päästövähennys saadaan lähemmäs hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2030 mennessä ja mitä lisätoimenpiteitä tämä vaatii. Kysymys on otettava tosissaan. Luonnon ja ilmaston rajat on otettava tosissaan. Kyse ei ole vain ympäristö- ja ilmastopolitiikasta vaan siitä, millaisen kaupungin jätämme tuleville jyväskyläläisille.

Säästöjen rinnalla on katsottava vaikuttavuutta

Arviointikertomus 2025 piirtää kuvan kaupungista, joka on selvinnyt taloudellisesti vaikeasta vuodesta paremmin kuin oli pelätty, mutta jonka sisällä kytee useita pidempiä haasteita: rakenteellinen alijäämäisyys, nuorten hyvinvoinnin hälyttävät signaalit, työllisyysalueen vaikea lähtövuosi ja ilmastotavoitteen toteutumattomuus nykytoimilla.

Havaintojen tulisi näkyä syksyn talousarviokäsittelyssä ja kiinnittää huomiota erityisesti lasten ja nuorten palveluihin sekä työllistämisen toimenpiteisiin.  Pidemmällä aikavälillä tarvitaan myös palvelutasoista vaikuttavuus- ja laatumittausta kustannusseurannan rinnalle, jotta tiedämme paremmin, mitkä toimet todella toimivat.

Säästöjä on tehty paljon. Nyt on kysyttävä, mikä on niiden vaikutus palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen, ja miten kaupunki turvaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin, työllisyyden ja ilmastotyön myös taloudellisesti tiukassa tilanteessa.

Tarkastuslautakunnan kysymyksiä ei tule katsoa moitteina vaan kutsuna keskusteluun. Niihin on syytä vastata.

Outi Soikkeli
Tarkastuslautakunnan jäsen, varavaltuutettu