Kun kirjastot suljettiin koronan takia, päätös sai aikaan valtavan palautevyöryn. Lehtien palstoilla, sosiaalisessa mediassa ja ystävien välisissä keskusteluissa levinnyt huoli kertoo paljon sekä suomalaisten suhteesta kirjastoon että sen korvaamattomasta roolista arjessamme.

Kirjasto ei ole ainoastaan kirjallisuuden ja tiedon sivistyskeskus, kiertotalouden edelläkävijä tai kaikkien kuntalaisten yhteinen olohuone, vaikka jo näillä meriiteillä sen arvo on kiistaton. Sillä on myös huomattava rooli ihmisten mielen hyvinvoinnin edistäjänä sekä demokraattisen yhteiskunnan ja kansalaiskasvatuksen kivijalkana.

Kirjasto on paikka, johon jokainen on tervetullut etsimään uusia ajatuksia tai jalostamaan jo olemassa olevia näkemyksiä. Nämä uteliaisuuden ja löytämisen seikkailut ovat myös Jyväskylässä äärimmäisen suosittuja. Pääkirjasto on kävijämäärältään kaupungin suurin kulttuuriyksikkö 500 000-600 000 vuosittaisella vierailulla.

Tällä kävijämäärällä kirjastolla on valtava potentiaali kasvattaa merkitystään demokraattisessa päätöksentekoprosessissa luomalla monimuotoisia tapoja osallistua julkiseen keskusteluun ja vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan asioihin. Tähän tavoitteeseen pyritäänkin löytämään konkreettisia, helposti monistettavia ratkaisuja Sitran Kirjastot kansanvallan foorumeina -projektissa. Kesäkuussa päättyvien pilottihankkeiden aikana projektiin osallistuneet kirjastot ovat muun muassa tarjonneet ikääntyneille tukea etätilaisuuksiin osallistumiseksi, tuoneet Turun pormestariehdokkaita ja kansalaisia yhteen kirjasuositusten kautta sekä toteuttaneet työpajoja, joissa nuoret ovat tutustuneet yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen taiteen keinoin. On äärimmäisen tärkeää, ettei tämä hanke jää ainoastaan kokeiluksi, vaan että siitä saadut tapahtumakonseptit ja toimintatavat jalkautetaan systemaattisesti osaksi suomalaisten kirjastojen arkea.

Kirjastoissa läsnä on koko yhteiskunnan kirjo. Avoimina julkisina tiloina ne törmäyttävät ihmisiä positiivisessa mielessä tuoden meitä yhteen yli sukupolvi- ja kulttuurirajojen. Esimerkiksi maahanmuuttajat käyttävät kirjastojen palveluita aktiivisesti, ja monelle juuri kirjastot toimivat ensimmäisten uudessa asuinmaassa vietettyjen kuukausien tukikohtana.

Kirjastot ovat myös itse toteuttaneet nimenomaan maahanmuuttajille suunnattua toimintaa: tavarakeräyksiä turvapaikanhakijoiden auttamiseksi, sanakirjavalikoimansa täydentämistä kysynnän kasvaessa ja kielikahviloita, joissa ihmisten on mahdollista oppia suomen kieltä vapaasti keskustellen. Vieraskielisen kirjallisuuden jatkuvasti kasvavan saatavuuden myötä kirjastot tarjoavat myös tervetulleita työkaluja maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Kirjaston täytyykin myös jatkossa säilyä turvallisena ja avoimena paikkana kaikille. Tilana, jossa jokainen saa olla juuri sellainen kuin on riippumatta sosioekonomisesta asemasta, toimintakyvystä tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista.

Jotta kirjasto onnistuu toteuttamaan nykypäivän vaatimia toiminnallisia kokonaisuuksia ja siten vahvistamaan kuntalaisten osallisuutta, sen tulee kiinnittää erityistä huomiota henkilökuntansa osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kuten Jyväskylän sydän -hankkeen loppuraportissa tuodaan esille, ovat kirjastoihin kohdistuvat odotukset kovat. Ydintoimintonsa eli kirja-alan asiantuntemuksen ohella kirjastot toimivat digitalisaation, tapahtumatuotannon ja pedagogiikan keskittyminä, jotka luovat elinvoimaa ja osaamista paikallisiin tarpeisiin. Tämä vaatii usean alan ammattilaisten yhteistyötä. Toiveenamme onkin, että eri kulttuurilaitosten toimintoja saadaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän saman katon alle, mikä tarjoaa hedelmälliset olosuhteet osaamisen jakamiselle sekä yhteistyön tiivistämiselle.

Kirjastot toteuttavat keskeistä demokratian edistäjän roolia yhteisöllisen ja pedagogisen otteensa lisäksi myös osallistamalla asiakkaitaan toimintansa suunnitteluun. Osallistuvan budjetoinnin kautta jyväskyläläisillä olisi suora mahdollisuus vaikuttaa kirjaston rahankäytön kohdentamiseen. Suorat vaikutusmahdollisuudet esimerkiksi lainatavaroiden hankintaan ja kirjastojen tilaratkaisuihin vahvistavat kirjastojen roolia kuntalaisten yhteisenä olohuoneena, joka kasvaa ja uudistuu yhteisön mukana.

Kirjastojen toimintaedellytysten turvaaminen, kattavan kirjastoverkoston ylläpitäminen ja toiminnan kunnianhimoinen kehittäminen ovat tekoja, joilla voimme kunnan päätöksentekijöinä tehdä osamme tämän arvokkaan instituution säilyttämiseksi tuottamaan iloa, oppimista ja aktiivisen kansalaisuuden kokemuksia myös tuleville sukupolville.

Emilia Lakka, sivistyslautakunnan jäsen, kuntavaaliehdokas

Joachim Kratochvil, kaupunkirakennelautakunnan jäsen, kuntavaaliehdokas