Kaupungeissa on paljon mahdollisuuksia toteuttaa kustannustehokkaita ja vaikuttavia ilmastotekoja. Tärkeimpiä työkaluja ovat kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus. Kaavoitus on vuorovaikutteinen prosessi, jonka aikana selvitetään ja arvioidaan suunnitelman vaikutukset muun muassa ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen. Kaavoitus on myös asukkaita osallistava prosessi, suunnitelmia esitellään avoimissa yleisötilaisuuksissa ja ne ovat kahteen kertaan julkisesti nähtävillä.
Jyväskylän kaltaisessa kasvavassa kaupungissa on tärkeää se, miten kasvua ohjataan. Fiksut ratkaisut tukevat ilmastotavoitteita, palvelujen saavutettavuutta ja ihmisten arkea. Huonojen ratkaisujen seurausten korjaaminen on hidasta ja kallista, usein jopa mahdotonta. Suomi on sitoutunut toteuttamaan EU:n ilmastopolitiikkaa ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Meidän on vähennettävä myös liikenteen päästöjä ja se onnistuu helpoiten kaupungeissa.
Myös kaupunkioloissa asuu paljon ihmisiä, joiden elämäntilanne ja arjen sujuminen edellyttää autolla ajamista. Päästöjen vähentämisen näkökulmasta tärkeämpi ryhmä onkin ne asukkaat, joiden autoilu ei perustu välttämättömyyteen, vaan totuttuun tapaan ja koettuun helppouteen. Fiksu kaupunkisuunnittelu auttaa yhä useampaa suunnittelemaan ja säätämään arkensa niin, että tulevaisuudessa päivittäiselle yksityisautoilulle on olemassa hyvin toimivia vaihtoehtoja.
Pidemmällä aikavälillä päästöjen vähentäminen onnistuu esimerkiksi liikenteen sähköistymisen myötä. Ilmastoystävällisessä kaupungissa nopeat pyöräbaanat, biokaasulla tai sähköllä kulkevat bussit ja sähköavusteiset peräkärryllä varustetut polkupyörät ovat arkipäivää. Tärkeä kehittämiskohde on myös eri liikkumistapoja yhdistävän matkaketjun sujuvuus ja liityntäpysäköinti, jolloin osan työmatkasta voisi helposti tehdä joukkoliikenteellä tai kimppakyydillä.
Päivittäistä satunnaisempaan auton tarpeeseen voisi olla ratkaisuna esimerkiksi taloyhtiön tai työpaikan yhteiskäyttöauto. Ja jos autoiluun ei ole tarvetta edes joka viikko, niin vähäpäästöisen auton vuokraaminen esimerkiksi loman ajaksi ja satunnainen taksin käyttö on myös edullisempaa kuin auton ostaminen ja omistaminen. Korona-aika on myös tuonut uusia vaihtoehtoja esimerkiksi päivittäisostoksille. Digitaalisaation myötä on mahdollistunut ruokakassin saaminen suoraan kotiovelle eikä jokaista kokousta varten tarvitse matkustaa kokouspaikalle.
Järkevästi sijoittuvalla asuin- ja työpaikkarakentamisella mahdollistetaan sujuvan ja houkuttelevan joukkoliikenteen järjestäminen. Samalla kasvatetaan niiden asukkaiden määrää, joille pyöräily tai julkinen liikenne ovat aidosti toimiva vaihtoehto omalle autolle. Kaupungissa tulisi päteä 15 minuutin sääntö, jonka mukaan eri palvelut, vapaa-ajan viettopaikat ja myös lähimetsät ovat kätevästi saavutettavissa pyöräillen, kävellen tai bussilla noin vartin matkan päässä. Tiivis rakentaminen vähentää autoilun tarvetta ja auttaa myös säilyttämään kaupunkilaisten hyvinvoinnille tärkeän lähiluonnon.
Tuija Mäkinen, Jyväskylän kaupunginvaltuutettu, vihreä kuntavaaliehdokas
Arto Lampila, Jyväskylän kaupunginvaltuutettu, vihreä kuntavaaliehdokas
”Päästöjen vähentämisen näkökulmasta tärkeämpi ryhmä onkin ne asukkaat, joiden autoilu ei perustu välttämättömyyteen, vaan totuttuun tapaan ja koettuun helppouteen”
Niinpä. Juuri tuo peruste kasvattaa eriarvoisuutta Jyväskylän kaupungin asukkaiden välillä. Miksi Korpilahden pyöräteitä edes merkitä turistikartoille ?