Vuoden 2020 talousarviota on valmisteltu, toisin kuin vuosi sitten, tilanteessa, jossa epävarmuustekijät lisääntyvät ja ennustettavuus vähenee. Suomessa kuntatalouden ennustetaan painuvan kuluvana vuonna ennätysheikolle tasolle. Verotulojen huono kehitys, tulorekisterin käyttöönoton ja verokorttiuudistuksen aiheuttamat poikkeamat verokertymässä, valtionosuusleikkaukset ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat kasvavat kustannukset lisäävät vaikeuskertoimia talouden suunnittelun ja toteutumisen osalta myös Jyväskylässä.
Epävarmuustekijöiden vastapainoksi myönteistä kehitystä edesauttavat edelleen jatkuva väestön kasvu, Jyväskylän houkuttelevuus yritysten sijoittautumispaikkana ja kaupunkimme vahva asema koulutuksen ja sivistyksen edelläkävijänä. Tärkeää on, että edunvalvontatyö on tuottanut tulosta mm. MAL-sopimusmenettelyn osalta. Yhteistä edunvalvontatyötä elinvoiman ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi on syytä jatkaa edelleen määrätietoisesti.
Kaupunginjohtajan lokakuussa antama talousarvioesitys oli 22,7 miljoonaa euroa kuluvan vuoden käyttötalousmenojen ennustetta suurempi. Kaupunginhallitus puolestaan vahvisti oman talousarvioesityksensä kokouksessaan 18.11.2019. Kaupunginhallituksen esitykseen sisältyy uusia määrärahalisäyksiä 1,4 miljoonaa euroa, jotka kohdentuvat perusturvan ja sivistyksen toimialoille.
Perusturvan toimialalle lisättiin määrärahaa 900 000 euroa ja kasvun ja oppimisen palveluihin 300 000 euroa. Määrärahan tarkemmasta kohdentamisesta päättävät kyseiset lautakunnat omissa käyttötaloussuunnitelmissaan. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden lisämääräraha, 200 000 euroa osoitetaan korotetun valtionosuuden mukaisesti Keski-Suomen museon alueellisen vastuumuseon tehtävän hoitamiseen.
Kaupunginhallituksen esityksen mukainen käyttötalousmenojen kasvu katetaan pienentämällä ensi vuoden korkomenoarviota, vuokramenoja sekä tilikauden ylijäämää ja poistoja sekä nostamalla maan myyntitulon arviota ja lisäämällä yhtiöiltä saatavia osinkotuloja. Lisäksi konsernihallinnon määrärahasta vähennetään 100 000 euroa.
Talousarviovalmistelun lähtökohtana on ollut vahva tahtotila tehdä terveen kuntatalouden kriteerit täyttävä talousarvio ja toisaalla reunaehtona ryhmien yhteinen näkemys siitä, että veroprosentit säilytetään nykyisellään.
Kaupunginhallituksen esityksessä käyttötalouden menot kasvavat 2,8% kuluvan vuoden muutettuun talousarvioon verrattuna. Vuosikatetavoite vuodelle 2020 on 54,6 miljoonan euroa, joka kattaa poistot 100 prosenttisesti ja poistonalaisista investoinneista 80 prosenttia. Mitattuna vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin on kaupungin tulorahoitus siten tasapainossa talousarviovuonna 2020.
Hyvät valtuutetut,
Muutama sana valmisteluprosessista:
Vuotuinen talousarvion laadinta on työläs, niin viranhaltijoita kuin luottamushenkilöitäkin moneen otteeseen työllistävä prosessi, jota on syytä kehittää nykyistä joustavammaksi ja itse toimintaa paremmin palvelevaksi. Alustavissa kaupunginjohdon kanssa käydyissä keskusteluissa onkin sovittu näin tehtävän. Nykykäytännössä valmistelua ja pohdintaa käydään lähinnä ns. ”pohjan päälle” tarvittavista resursseista, kun oikea lähtökohta olisi kyetä arvioimaan kaikkia palveluita ja toimintoja paitsi palvelukokonaisuuksien sisällä, niin myös toimialojen välillä ja erityisesti yhdyspintojen osalta.
Kritiikkiä on herättänyt pysyväisluontoisten menojen kattaminen kertaluontoisilla tuloilla, kuten osinkotuotoilla. Ennustettu talouskasvun taittuminen edellyttääkin hyvää tulevien vuosien suunnittelua ja ennakointia, mutta myös konkreettisia toimenpiteitä tasapainoisen talouden varmistamiseksi tulevina vuosina.
Arvoisat valtuutetut,
Määrärahamuutosten lisäksi kaupunginhallitus teki talousarvioon useita tekstilisäyksiä, joiden tavoitteena on toiminnan tehostaminen, toimialojen rajapintojen madaltaminen ja rakenteiden selkeyttäminen.
Resurssiviisaassa kaupungissa rajalliset voimavarat tulee suunnata harkiten. Palvelujen vaikuttavuutta tulee tarkastella poikkihallinnollisesti, asiakaslähtöisesti ja monialaisesti ja erityisesti on kiinnitettävä huomiota toimintatapoihin. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä työtehtäviä ja työnkuvia tulee voida tarkastella läpi organisaation ja tarvittavat muutokset tehdä avoimesti ja ammatilliseen osaamiseen perustuvien kriteereiden pohjalta.
Uutena toimintatapana otamme käyttöön ohjelmatyön vuoden 2020 alussa. Ensimmäiseksi käynnistetään ohjelmatyö toteuttamaan kaupunkistrategian kärkiä ”Resurssien viisas käyttö” ja ”Osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat” nuorten palveluprosessien osalta. Uutta on myös se, että ohjelmatyötä johdetaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyönä.
Kaupunginhallitus kirjasi myös tavoitteeksi 10%:n säästön mm. matkustus- ja kokouskuluihin tulevalle vuodelle. Vaikka ”pienistä puroista” puhuminen monia turhauttaakin, juuri käytänteitä muuttamalla, voidaan vähentää kuluja, mutta myös kehittää toimintatapoja esimerkiksi digitalisaatiota hyödyntämällä.
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut
Talouden suhdanteiden ennakointi, varautuminen toimintaympäristön muutoksiin ja tasapainoinen talous mahdollistavat kaupunkimme ja palveluiden kehittämisen pitkäjänteisesti myös tulevina vuosina.
Hallinnollisen prosessin ohella talousarviota on valmisteltu hyvässä ja avoimessa vuorovaikutuksessa kaupunginhallituksen sekä valtuustoryhmien ja lautakuntien puheenjohtajien tapaamisissa. Rakentava, toinen toisia arvostava toimintatapa on arvokas voimavara, jolla selvitään hankalistakin tilanteista.
Kiitän lämpimästi viranhaltijoita hyvästä valmistelusta, lautakuntia, kaupunginhallitusta ja kaikkia luottamushenkilöitä huolellisesta talousarvioon paneutumisesta ja erinomaisesta yhteistyöstä.
[Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Meri Lumelan puheenvuoro v. 2020 talousarviosta 25.11.2019]