Ari-Pekka Liukkonen Kaupunginvaltuutettu, Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan vpj
Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyllä uuden kaupunkistrategian ja julistautui samalla yhden strategiakärjen myötä liikuntapääkaupungiksi. Pelkkä julistus ei vielä tee ihmeitä, mutta koska kaiken päätöksenteon on pohjauduttava kaupunkistrategiaan, on liikunta tällä valtuustokaudella vahvasti mukana aina, kun päätöksiä tehdään.
Riippumatta siitä, toteutuuko sote- ja maakuntauudistus, on liikuntapalvelut yksi kunnalla pysyvistä perustehtävistä. Jokaisen kuntalaisen liikkuminen ja liikkumattomuus näkyy suoraan sekä yksilön hyvinvoinnissa että kaupungin kassassa. Liikuntaa harrastava ja hyvinvoiva kuntalainen on energinen ja jaksaa opiskella, tehdä töitä ja huolehtia omasta ja läheistensä arjesta.
Kunnan tehtävä on tukea kuntalaisten liikkumista monipuolisesti. Tärkeimpänä tehtävänä on luoda olosuhteita, eli rakentaa ja ylläpitää monipuolista liikuntapaikkaverkostoa, jotta jokaisella olisi mahdollisuus harrastaa jotakin mielekästä liikuntalajia. Näihin liikuntapaikkoihin kuuluvat luonnollisesti pallokentät, koulujen liikuntasalit ja uimahallit, mutta myös kaikki muut paikat, joissa kaupunkilaisilla on mahdollisuus liikkua. Luonto on Jyväskylässä aina lähellä ja tärkeitä liikuntapaikkoja ovat siksi myös esimerkiksi luontopolut, hiihtoladut ja lukuisat järvet uimarantoineen sekä soutu- ja melontamahdollisuuksineen. Kaupunkiympäristössä arjen liikkuminen työmatkapyöräilystä koirien ulkoiluttamiseen on myös yksi merkittävimmistä liikunnan muodoista. Tässäkin kaupungin rooli on luoda olosuhteita, jotta jalan ja pyörällä liikkuminen olisi luontevaan ja mutkatonta.
Liikuntapaikkojen ohella tärkeää on toiminta, jolla kuntalaiset saadaan liikkeelle. Urheilu- ja liikuntaseurat ovat keskeisessä roolissa järjestämässä tätä toimintaa ja kaupungin liikuntapalvelut täydentävät tarjontaa liikunnan ohjauksen ja ohjattujen ryhmien muodossa. Seuratoiminta mielletään helposti lähinnä koululaisten harrastetoimintana, mutta Jyväskylässä toiminnan kirjo on jopa hämmästyttävän laaja aina vauvauinnista yli 65-vuotiaiden telinevoimisteluryhmiin.
Liikuntapääkaupungin ehdoton vahvuus on alan vankka osaaminen Jyväskylässä niin yliopiston, ammattikorkeakoulun, Kihun kuin Likesinkin osalta. Tämä osaaminen on luonut alalle myös paljon yritystoimintaa, joka entisestään vahvistaa alan osaamista kaupungissa. Tämä ainutlaatuinen osaaminen on tulevaisuudessa saatava vielä entistä tehokkaammin jyväskyläläisten käyttöön. Vielä kevään aikana valtuustoon on tulossa päätös Hippoksen kehityshankkeen toteuttamisesta. Hyvin suunniteltuna ja laadukkaasti toteutettuna hanke tuo saman katon alle pohjoisen Euroopan suurimman sisäliikuntakeskuksen ja jyväskyläläisen huippuosaamisen. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta ohjeisti keväällä, että seurojen toimintaedellytykset turvataan myös uudella Hippoksella ja arkena uudet liikuntatilat ovat myös kaikkien kuntalaisten käytössä ilmaisilla ”höntsävuoroilla”.
Suuri keskittymä luo omat etunsa niin liikunta-aktiviteettien järjestämiseen kuin uuden tutkimiseen ja tutkimustiedon jakamiseenkin. Samalla on kuitenkin tärkeää huolehtia myös siitä, että liikuntamahdollisuudet kehittyvät ympäri kaupunkia asuinalueilta työpaikoille ja kouluihin. Jyväskylän lähiliikuntapaikkaohjelma on tässä edelläkävijänä. Viime vuonna Tikkakoski sai oman lähiliikuntapaikkansa ja Kuokkalan hulppeat suunnitelmat kävivät juuri lausunnolla kulttuuri- ja liikuntalautakunnassa. Jyväsjärven rantaraitista muodostuu tulevina vuosina 13-kilometrinen ulkoilmakuntosali, kun reitin varrelle rakennetaan parisenkymmentä kuntoilupistettä.
Koska jokainen meistä on erilainen niin liikuntakykynsä kuin kiinnostuksensakin suhteen, on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että kaikki liikuntapaikat ovat mahdollisimmat hyvin kaikkien jyväskyläläisten käytössä. Uimahalli on hyvä esimerkki liikuntapaikasta, joka palvelee kaikenikäisiä ja -kuntoisia liikkujia vauvauinnista seniorien vesijumppaan. Osalle kuntalaisista uimahalli on jopa ainoa liikuntapaikka, jossa liikkuminen ylipäätään on mahdollista. Siksi olisikin tärkeää, että toinen kaupungin uimahalleista olisi auki myös kesäisin. Allekirjoittaneen laatima valtuustoaloite uimahallien saamisesta entistä paremmin jyväskyläläisten käyttöön keräsikin yli 50:n valtuutetun kannatuksen maaliskuun kokouksessa.
Lopuksi haluankin haastaa jokaisen jyväskyläläisen kokeilemaan vähintään yhtä uutta liikuntamuotoa vuoden 2018 aikana.
Ari-Pekka Liukkonen
Kaupunginvaltuutettu,
Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan vpj.