Vihreät ovat erittäin suuren mahdollisuuden edessä. Jos mielimme politiikan uudistamisen finaaliin, niin meidän on kyettävä ohjaamaan muun muassa Pekka Haaviston ja Osmo Soininvaaran syötöt maaliin.
Vihreillä tuntuu usein olevan pakonomainen tarve olla oikeassa asiassa kuin asiassa. Oikeassa olemisen sijaan vihreiden tulisi keskittyä rakentamaan siltaa muiden poliittisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden suuntaan, sillä tarvitsemme vihreitä suuremman tuen tavoitteidemme saavuttamiseksi.
Presidentinvaalit osoittivat osaltaan, että puhtaasti puoluekeskeinen politiikka on tulossa tiensä päähän. Vihreiden tulee olla uuden osallistavan ja yhteisöllisen politiikan airueena, jossa toimintaa ohjaavat yhteiset tavoitteet, ei puoluekirja tai johonkin kaveripiiriin kuuluminen. BIEN-verkoston valmistelema kansalaisaloite perustulosta on hyvä esimerkki tämänkaltaisesta toiminnasta. Tulevaisuudessa toivon näkeväni eri puolueiden, järjestöjen ja sitoutumattomien kansalaisten yhdessä valmistelemia poliittisia toimenpideohjelmia esimerkiksi kunnallisista kysymyksistä.
Vihreiden tulisi käydä huomattavasti enemmän keskustelua niiden toimijoiden kanssa, joiden kanssa olemme lähtökohtaisesti vähiten samaa mieltä. Meidän ei tule kumartaa ketään, mutta meidän tulee kunnioittaa kaikkia. Pekka Haavisto osoitti vuoropuhelun voiman vieraillessaan Teuvon Hakkaraisen sahalle. Kun annamme kaikille ihmisille tilaa toimia ja olemme aidosti kiinnostuneita erilaisten ihmisten ajatuksista ja mielipiteistä, myös vihreillä on parempi mahdollisuus tulla ymmärretyksi.
Vihreiden käymässä keskustelussa on aika ajoin nähtävissä piirteitä siitä, että ensin lausutaan mielipiteet ja vasta sitten perustellaan niitä. Argumentoinnin tulisi kulkea toisin päin. On epärehellistä tehdä tutkimusta, jos olemme valmiiksi päättäneet tutkimustulokset. Kaikesta pitää pystyä puhumaan ja keskustelemaan. Jonkin poliittisen aiheen esille nostaminen keskusteltavaksi ei ole vielä itsessään kannanotto itse asian puolesta tai sitä vastaan. Jos uskomme parhaan argumentin voimaan, niin meidän pitää myös uskaltaa toimia sen mukaan.
Kun Osmo Soininvaara esimerkiksi sanoi, että vihreiden tulee normalisoida suhtautumien ydinvoimaan ja myös ydinvoiman kannattajien tulisi mahtua vihreisiin, hän ei sanonut vielä mitään omasta ydinvoimakannastaan. Monien vihreiden tulkinta ja näistä tulkinnoista syntyneet mielikuvat kuitenkin ohjasivat tästä kohuaiheesta käytyä keskustelua.
Touko Aalto
Maakunta- ja kaupunginvaltuutettu, Jyväskylä.