Minä ja 20 muuta valtuutettua jätimme aloitteen ilmastohätätilan julistuksesta Jyväskylään viime vuonna. Aiheesta käymääni keskusteluun liittyen haluaisin nostaa esille muutaman näkökulman.
Tämän aloitteen tarkoitus ei ollut lietsoa pelkoa tai luoda ahdistusta sen enempää teille valtuutetuille kuin kuntalaisillekaan. Eikä pelon lietsonnan tavoite ole ollut myöskään ollut niillä mailla, kaupungeilla ja yliopistoilla, Jyväskylän yliopisto mukaan lukien, jotka ovat jo ilmastohätätilan osaltaan julistaneet.
Päinvastoin. Tutkimusnäyttö ilmastotunteista, eli ilmastokriisiin liittyvistä moninaisista tunteista osoittaa, että tietoisuus ilmastotoimien kiireellisyyden tunnustamisesta ja toimeen tarttumisesta luo päinvastoin usein ilmastotoivoa – toivoa siitä, että peli ei ole vielä ilmaston lämpenemisen tai luontokadon suhteen menetetty. Myös Jyväskylän kaupunkina tulisi viestiä nykyistä selkeämmin, että suhtaudumme ilmastokriisiin sen ansaitsemalla vakavuudella ja otamme sen huomioon yhteisessä päätöksenteossamme.
Mutta ei meidän kannata jäädä keskustelemaan tämän enempää siitä, mitä tunteita ilmastohätätila käsitteenä itse kullakin tässä hetkessä herättää, sillä kuten aloitevastauksessa on hyvin tiivistetty, riippumatta julistuksesta, me voimme, ja me aiomme olla kaupunkina edelläkävijä ilmastokriisin hillitsemisessä. Ja tämä meidän tulee viestiä nyt selkeästi myös ulospäin.
Nyt päivityksessä oleva Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelma tulee olemaan tärkein työväline kaupungin ilmasto- ja luontotavoitteisiin pääsyssä, sillä siihen on koostettu kaupungin tahtotila ja käytännön tavoitteet niin hiilineutraaliudelle kuin luontokadon pysäyttämiselle.
Onkin aivan ensiarvoisen tärkeää, että päivityksessä huomioidaan myös YK:n ilmastopaneeli IPCC:n viime kuussa julkaiseman osaraportin tulokset. Raportin tärkein viesti kun on lyhyt ja ytimekäs: jos ilmaston lämpenemistä ei saada hidastettua ja luontokatoa jarrutettua, vaikutukset yhteiskunnille ja luonnolle ovat katastrofaalisia. Aikaikkuna korjausliikkeelle on sulkeutumassa. Meidän on siis toimittava nyt. Jyväskylän kohdalla tärkeimpinä keinojamme ovat alueiden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen sekä hiilidioksidipäästöjen hillintä.
Meidän tulee siis löytää Alvassa päästöttömämpiä energiantuotantotapoja sekä päästä nopeasti EU:n biodiversiteettistrategian mukaiseen 30% suojelualuetavoitteeseen.
En suunnitellut ehdottaa aloitteen palauttamista takaisin valmisteluun, mutta toivon, että saamme resurssiviisausohjelmamme nopeasti ajan tasalle ja linjaan sitä ohjaavien strategioiden kanssa sekä hiomme siihen liittyvät viestintäkärjet kuntoon. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että tätä viestintää ilmastohätätilan julistus kirkastaisi. Kannatan siis Vasemmistoliiton esitystä aloitteen palauttamisesta takaisin valmisteluun.
Puheenvuoro Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.3.2022