Käsiteltävänä oleva Norolan uusi asemakaava-alue sijaitsee Palokassa, kaupunkirakenteen kannalta lähellä olemassa olevia palveluita ja joukkoliikennettä. Asemakaavassa on myös rakentamistavan ohjausta, jolla onkin saatu aikaan viihtyisän oloinen kokonaisuus.
En ole kuitenkaan tyytyväinen kaavaan, koska tällä paikalla on poikkeuksellisen merkittäviä luonto- ja kulttuuriympäristöarvoja. Näitä arvoja on otettu huomioon tässä kaavaehdotuksessa paremmin kuin kaavan ensimmäisessä luonnosvaiheessa, mutta ei silti riittävästi: Rakentamisen alle on jäämässä noin puoli hehtaaria uhanalaista lehtoa.
Lehdot ovat sekä vuoden 2008 että tuoreessa 2018 uhanalaisuusarviossa todettu uhanalaisiksi luontotyypeiksi koko Suomessa. Myös tarkempi lehtotyyppi, tuore keskiravinteinen lehto, jota kyseinen luontokohde edustaa, on arvioitu uhanalaiseksi kummassakin arviossa.
Luontotyyppeinä juuri lehdot ovat metsäisistä luontotyypeistä yksi määrällisesti vähälukuisimmista, niitä on vain noin yksi prosentti kaikista metsäluontotyypeistä ja ne ovat myös metsätyypeistä lajirikkaimpia. Tästä syystä niiden osittainenkin hävittäminen on luonnon uhanalaisuuskehityksen kannalta erityisen haitallista.
Tästä syystä esitimme jo kaupunkirakennelautakunnassa kaavan palauttamista uudelleen valmisteluun. Rakennusten sijoittelua ja massoittelua muuttamalla voitaisiin kaava-alueella oleva lehto säilyttää. Tämän voisi toteuttaa pienentämättä rakennusoikeutta keskittymällä kerrostalorakentamiseen, ja luopumalla vähemmän tehokkaasta rivitalorakentamisesta. Nyt lehtoalue jää rivitalokorttelin paikoitusalueen ja sinne vievän tien alle.
Lähes puolet Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia, esimerkiksi noin 75 % metsäluontotyypeistä ja yli 50 % suoluontotyypeistä on uhanalaisia. Suomen lajeista on uhanalaisia jo joka kolmas. Nykyinen maankäytön suunnittelu ei ole ollut luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta riittävää, vaikka luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on otettu osaksi Jyväskylän kaupunkistrategiaakin.
Olemme tänään jättäneet valtuustoaloitteen, jossa muun muassa esitetään, että Jyväskylä ottaa kaavoituspolitiikassaan periaatteeksi sen, että uhanalaisille luototyypeille ei kaavoiteta rakentamista. Jos luontotyyppejä hävitetään pysyvästi, tulee niiden menetetyt arvot hyvittää, eli kompensoida, esimerkiksi ennallistamalla muita heikentyneitä elinympäristöjä. Tämä käytäntö on otettu osaksi maankäyttöä esimerkiksi Oulussa, joten tehtävä ei ole mahdoton.
Lisäksi esitän, että Norolan kaava palautetaan takaisin valmisteluun ja rakennusten sijoittelua ja määrää tarkistetaan niin, että kohteen lehtoalueet säilyvät.
[Puheenvuoro Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 11.5.2020]