On hyvä tiedostaa ne laajemmat yhteiskunnalliset ja globaalit ilmiöt, joihin tekemämme päätökset linkittyvät. Valtuutettu Helle antoi äsken hyvän tilannekatsauksen siitä, millainen on luonnon monimuotoisuuden ja erityisesti uhanalaisen metsätyyppi lehdon tilanne Suomessa. Meidän on ymmärrettävä, että tässäkään kaavassa ei ole kyse vain yksittäistapauksesta.
Tämäkin kaava on osa suurempaa biodiversiteetin heikkenemiskehitystä, joka on yhtä suuri tai jopa suurempi ongelma kuin ilmastonmuutos. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen johtuu ihmisen toiminnan vaikutuksista: siitä, että ihmiset tuhoavat lajeille ominaisia elinympäristöjä. Metsäkadon seurauksena lajien täytyy joko siirtyä muualle tai sopeutua uudenlaisiin elinoloihin. Jos ne eivät siihen pysty, ne kuolevat. Sen vuoksi nyt on käynnissä kuudes sukupuuttoaalto, joka on ensimmäinen ihmisen aiheuttama sellainen.
Olemme tottuneet tekemään kompromisseja luonnon ja muiden hyötyjen välillä. Valitettavasti yleinen trendi on, että tällaisessa vertailussa luontoarvot jäävät usein toissijaisiksi muiden, esimerkiksi taloudellisten tai sosiaalisten, seikkojen painaessa vaakakupissa enemmän. Toivottavasti Vihreän valtuustoryhmän tänään jättämä valtuustoaloite tuo tähän muutoksen, eikä uhanalaisille alueille saisi enää kaavoittaa.
Tämänkin Norolan asemakaavan selostuksessa arvioidaan, että ”negatiiviset vaikutukset ovat asemakaavan tavoitteet ja tarkoitus huomioon ottaen kuitenkin vähäisiä eivätkä aiheuta kohtuutonta haittaa”. Kuitenkin, kuten juuri äsken valtuutettu Helle meille kertoi, rakentamisen alle on jäämässä noin puoli hehtaaria lehtoa, joka on uhanalainen luontotyyppi koko Suomessa, ja niitä on vain prosentti kaikista metsäluontotyypeistä. On osittain arvokysymys, mikä on kohtuuton haitta, ja mikä sellainen asia, joka voidaan uhrata toisen tavoitteen tieltä.
Kannatan valtuutettu Helteen palautusesitystä. Siinäkin tapauksessa, että rakennusten määrää ja sijaintia tarkennettaisiin lehtoalueet säilyttäen, lähes rakentamaton alue muuttuu kuitenkin rakennetuksi ja virkistyskäyttö lisääntyy alueella huomattavasti, mikä voi rasittaa säilyvää lehto-osuutta.
Kiitos.
[Iida Asikaisen puheenvuoro Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 11.5.2020]