Ilona Helle.
Jyväskylän kaupungin talousarviota vuodelle 2020 on valmisteltu tilanteessa, jossa kuntatalous on heikoin vuosiin. Kulunut vuosi on ollut valtakunnallisesti poikkeuksellisen huono, johtuen pääosin verokorttiuudistuksen yllättävistä vaikutuksista, mutta myös muista tekijöistä, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden nousseista kustannuksista. Monissa kaupungeissa on tehty alijäämäisiä budjetteja, talouden tasapainottamistoimia, käynnistetty yhteistoimintamenettelyjä tai nostettu veroja. Myös Jyväskylän vuoden 2019 tilinpäätös tulee olemaan merkittävästi alijäämäinen, tosin onni onnettomuudessa, palveluiden kasvu on Jyväskylässä ollut maltillista, syyt alijäämään ovat pääasiassa ennalta arvaamattomassa verokertymän muutoksessa ja Hippos-hankkeen viivästymisessä. Jyväskylässä edelliset kolme vuotta talous on ollut tasapainossa myös tilinpäätöksen osalta.
Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä kasvavan kaupungin palvelutarpeeseen on vastattu toimintakulujen kasvuna 22,7 miljoonaa euroa eli 2,7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Investointibudjetissa talonrakennushankkeisiin ja kunnallistekniikan investointeihin on varattu yhteensä 56,7 miljoonaa. Kaupungin elinvoiman kannalta tärkeiden hankkeiden Hippos2020 ja Kulttuuritilojen Jyväskylän sydän –hankkeen osalta ensi vuosi tulee olemaan käänteentekevä ja tähän on myös varauduttu investointibudjetissa.
Veroprosentteja ei kaupunginjohtajan esityksessä ole nostettu ja talous on tasapainossa, joskin ensi vuoden osalta on paljon epävarmuustekijöitä. Veroprosentteja ei vihreä valtuustoryhmäkään halua vielä korottaa, vaikka se tulee pitää tulevina vuosina varteenotettavana vaihtoehtona riittävän palvelutarjonnan takaamiseksi kaupunkilaisille.
Vihreä valtuustoryhmä on pääosin tyytyväinen kaupunginjohtajan esitykseen, varsinkin tässä kuntatalouden tilassa, mutta muutamiin asioihin toivomme vielä muutosta. Lautakuntien esityksiin verrattuna, jotka olivat yhteensä 13 miljoonaa yli keväällä asetetun raamin, kaupunginjohtajan talousarvioon on tehty yhteensä 6,5 miljoonan euron talouden sopeuttamistoimenpiteet.
Perusturvan ja sivistyksen toimintamenojen rahoituksen osalta katsomme, että lautakunnille on annettava paremmin päätösvaltaa siihen mihin toimintoihin tai hankkeisiin euroja käytetään. Tämä vaatii myös olemassa olevan raamin lukujen avaamista luottamushenkilöille. Priorisoinnissa tärkeää on panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin ja vaikuttavuudeltaan hyviksi havaittuihin toimintamalleihin – näillä on mahdollista saada hyvinvointia, joka ehkäisee kulujen kasvamista myöhemmin. Lisäksi perusturvan osalta kaupunginjohtajan esitys ei myöskään vastaa olemassa olevaa tilannetta. Osa lautakunnan tekemistä lisäysesityksistä, joita nyt siis ei budjetissa ole, on toimintamenoja, jotka joka tapauksessa tulevat toteutumaan.
Kaupunkirakenteen toimialan osalta Jyväskylän kaupunki on yhdessä Muuramen ja Laukaan kanssa hyväksyneet valtuustoissaan seudullisen joukkoliikenteen kehittämisohjelman Linkki tulevaisuuteen 2030. Ohjelmassa tarkastellaan tulevaisuuden joukkoliikenteen suuntia Jyväskylä-Laukaa-Muurame –alueella ja tavoitteena on kaksinkertaistaa joukkoliikenteessä tehdyt matkat vuoteen 2030 mennessä. Kustannustehokkaimmaksi ja parhaiten tarpeisiin vastaavaksi vaihtoehdoksi on valittu liikenteen lisääminen linja-autokalustolla. On hienoa, että kaupunginjohtajan esityksessä on osoitettu joukkoliikenteen kehittämisohjelman toimenpiteisiin rahoitusta, mutta vihreä valtuustoryhmä katsoo, että se ei ole ohjelman toteuttamisen mukaan vielä riittävä. Joukkoliikenteen kehittäminen on tärkeää kasvavan kaupungin vetovoiman, viihtyvyyden kuin myös ilmastotavoitteiden kannalta. Pelkkä tiivis kaupunkirakenne ei riitä tavoitteiden saavuttamiseksi, jos meillä ei ole toimivaa joukkoliikennettä.
Vihreä valtuustoryhmä tulee esittämään tekstimuutoksia myös kaupunginjohtajan talousarvioesityksen ensi vuoden toiminnalliseen päälinjaan, joka on jaettu kolmeen osioon: 1. Kaupungin elinvoima ja valtakunnallisen aseman vahvistaminen 2. Palvelujärjestelmän kehittäminen ja 3. Kestävä talouspolitiikka. Olemme koko tämän kuluneen valtuustokauden, ja ymmärtääkseni jo aikaisemminkin, keskustelleet palvelujen uudistustarpeesta. Palveluja tulisi tarkastella nykyistä enemmän poikkihallinnollisesti, mutta tämä ei näy toiminnallisissa päälinjoissa.
Mielestämme päälinjassa ei myöskään näy laatimamme kaupunkistrategian kärjet tai visio riittävästi. Kaupungin brändityö mainitaan, mutta ei sen keskeistä sisältöä: sivistystä. Jyväskylä on opiskelijakaupunki, mutta korkeakouluja ei mainita. Olemme myös sitä mieltä, että kaupungin elinvoiman ja valtakunnallisen aseman vahvistamisen kohdalla tulisi puhua kestävästä kaupunkipolitiikasta ja sen toteuttamisesta esimerkiksi juuri MAL-sopimuksen avulla. Siihenhän juuri MAL-sopimuksen tavoitteet pääosin liittyvät: ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sosiaalisen eriytymisen estämiseen maankäytön, liikenteen ja asumisen seudullisella suunnittelulla.
Hyvät valtuutetut. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Perustana ovat kuntalain mukaiset tavoitteet huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. Toistan; hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. Tämän pitää näkyä myös vuoden 2020 talousarvion päälinjassa ja toiminnallisissa tavoitteissa.
[Ryhmäpuheenvuoro 28.10.2019 Jyväskylän vuoden 2020 talousarvion lähetekeskustelussa kaupunginvaltuuston kokouksessa]