Vuonna 1995 kaatopaikalle vietävästä jätteestä jätettiin 94 % loppusijoitukseen kaatopaikkapenkkaan. Kaatopaikan kyltti oli haulikon jäljiltä reikäinen. Vuonna 2017 kaatopaikkapenkkaan jätettiin vain 0,15 % jätteestä, kaikki muu pystyttiin käsittelemään, erottelemaan ja kierrättämään hyödyksi. 20 vuoden aikana kehitys oli muuttanut kaatopaikan kiertotalouskeskukseksi, josta jätteet ohjautuvat joko materiaalina tai energiana hyödynnettäväksi.
Arvoisa valtuusto, edellä kuvaamani on esimerkki Oulusta. Meidän Mustankorkean tarkempia lukuja muistamatta voidaan olettaa, että sama toteutuu myös meillä. Aika muuttuu, asenteet muuttuvat ja niiden johdosta muutetaan toimintatapoja. Kiertotalouden merkityksen nousu on yhtenä vahvana esimerkkinä tästä. Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelmassa sana kiertotalous on mainittu 13 kertaa.
Hyvät viranhaltijat, haluan kiittää Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelman valmistelijoita. Ohjelma niputtaa teemat riittävän kattaviksi, mutta selkeiksi kokonaisuuksiksi koskien koko kaupunkikonsernia. Ohjelmassa olennaista on nimenomaan toiminnallisen kokonaisuuden huomioimisen mahdollistaminen. Ja kokonaisuus on paljon enemmän kuin osiensa summa, tarkoitettiinpa sillä kokonaisuudella kaupunkikonsernia toimialoineen ja yhtiöineen tai Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelman yksittäisiä teemoja. Tästä esimerkkinä haluan nostaa kaupunkirakenteen, joukkoliikenteen, yksityisautoilun ja muun liikkumisen yhdessä kehittämisen sekä erilaiset uudet integraatiot energian tuotannon, jakelun ja kulutuskohteiden välillä.
Arvoisat kuulijat. Resurssiviisas Jyväskylä on myös taloudellisesti järkevä Jyväskylä. Järkevää on olla tuhlaamatta rahaa ja materiaaleja silloin, kun se on fiksulla omistajuudella säästettävissä.
Kiitos ja hyvää kesää!