Meri Lumela.
Vuoden 2019 talousarviota on valmisteltu suotuisassa talouden noususuhdanteessa. Hyvä tilanne näkyy Jyväskylässä mm. taloudellisena toimeliaisuutena ja vähentyneenä työttömyytenä. Kasvava väkiluku, uudet ja toimintaansa laajentavat yritykset ja lisääntyvät työpaikat tuovat ja luovat elinvoimaa. Samalla kasvavat kuitenkin myös investointi- ja palvelutarpeet. Lasten ja nuorten palvelutarpeen kasvun ohella erityisesti väestön ikääntyminen ja sen myötä hoito- ja hoivamenojen kasvu luo paineita talouteen.
Kaupunginjohtajan lokakuussa antama talousarvioesitys oli nettomenoiltaan noin 15 miljoonaa euroa väljempi, kuin alkukesästä toimialoille annettu valmistelukehys. Kaupunginhallitus vahvisti talousarvioesityksensä kokouksessaan 19.11.2018. Kaupunginhallituksen esitykseen sisältyy uusia määrärahalisäyksiä yhteensä 2,5 miljoonan euroa. Nämä menolisäykset kohdentuvat perusturvan, sivistyksen ja kaupunkirakenteen toimialoille.
Perusturvan palveluihin lisättiin määrärahaa 700 000 euroa mm. lapsiperheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin, suolistosyöpäseulonnan pilottiin, päihdekuntoutujien tuetun asumisen turvaamiseen ja vanhuspalveluihin. Määrärahan tarkemmasta kohdentamisesta päättää perusturvalautakunta käyttösuunnitelmassaan. Perusturvan toimialan talouden seurantaa ja ennakointia helpottanee sairaanhoitopiirin kanssa nyt ensimmäisen kerran sovittu erikoissairaanhoidon kiinteä kuukausiveloitus.
Kaupunkirakenteen toimialalle kaupunginhallitus lisäsi 200 000 euroa joukkoliikenteen lipputukeen. Tarkoituksena on alentaa erityisesti lasten, nuorten ja opiskelijoiden kausilippujen hintoja.
Kasvun ja oppimisen palveluiden määrärahaa lisättiin 660 000 euroa, jonka kohdentamisesta sivistyslautakunta päättää käyttötaloussuunnitelmassaan. Tämän lisäksi kaupunginhallituksen esitykseen lisättiin äänestämisen jälkeen uusi toiminnallinen tavoite, jonka mukaan subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta luovutaan 1.8.2019 alkaen. Vaihtoehtoisessa esityksessä rajaamisesta olisi luovuttu portaittain. Esityksen arvioitu kustannusvaikutus on syksyn 2019 osalta 740 000 euroa. Kokonaisuudessaan kaupunginhallitus lisäsi kasvun ja oppimisen palveluihin 1,4 miljoonaa euroa.
Käyttötalousmenojen kasvu katetaan pienentämällä korkomenoarviota, vähentämällä menoja tietohallinnossa, nostamalla maan myyntituloarviota ja lisäämällä yhtiöiltä saatavia osinkotuloja.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että tarkastuslautakunnan talousarvioesitykseen vastataan osoittamalla kaupunginreviisorin ja tarkastuslautakunnan tueksi avustavaa resurssia konsernihallinnosta.
Tarkastustoimintaan osoitettujen määrärahojen riittävyyttä ja kohdentamista on kuitenkin tarpeen selvittää. Tällä perusteella esitän, että kaupunginhallituksen tekemän kirjauksen lisäksi kaupunginvaltuusto lisää yksimielisesti talousarvioon seuraavan sisältöisen ponnen: ”Lisäksi alkuvuodesta 2019 tehdään selvitys kaupungin sisäisen ja ulkoisen tarkastustoiminnan kokonaisresursseista, niiden kohdentumisesta ja lisätarpeista. Selvityksen perusteella päätetään mahdollisista lisäresursseista ja niiden jakautumisesta.”
Hyvät valtuutetut
Kaupunginhallituksen esityksessä käyttötalouden menot kasvavat 2,5% kuluvan vuoden muutettuun talousarvioon verrattuna. Menolisäyksistä huolimatta kaupungin talous on tasapainossa ja vuosikate kattaa poistot kaupunginhallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2019.
Talousarviovalmistelun lähtökohtana on ollut vahva tahtotila säilyttää kaupungin talous terveellä pohjalla ja toisaalla reunaehtona ryhmien yhteinen näkemys siitä, että veroprosentit säilytetään nykyisellään.
Kaiken kaikkiaan talousarvio on raskas niin viranhaltijoita kuin luottamushenkilöitäkin useaan otteeseen työllistävä prosessi, jota on syytä kehittää edelleen. Keväällä annettavan valmistelukehyksen tulee olla mahdollisimman realistinen sujuvan jatkovalmistelun varmistamiseksi. Luottamushenkilöiden kannalta ongelmallista on myös se, että valmistelukeskustelu käydään lähinnä ns ”pohjan päälle” tarvittavista tai siihen lisättävistä resursseista, kun oikea lähtökohta olisi kyetä arvioimaan kaikkia palveluita ja toimintoja.
Kritiikkiä ja huolta on herättänyt aivan aiheellisesti pysyväisluontoisten käyttötalousmenojen kattaminen kertaluontoisilla tuloilla, kuten osinkotuotoilla. Ennustettu talouskasvun taittuminen edellyttääkin hyvää tulevien vuosien suunnittelua ja ennakointia, mutta myös konkreettisia toimenpiteitä. Kaupunginhallitus teki talousarvioon useita tekstilisäyksiä, joiden tavoitteena on toiminnan tehostaminen, toimialojen välisten rajojen madaltaminen ja palvelurakenteiden selkeyttäminen. Maakunta- ja sote-uudistuksen lopputuloksesta riippumatta päällekkäisiä ja rinnakkaisia palveluita on purettava ja arvioitava palveluihin ja toimintaan kohdennettujen resurssien vaikuttavuutta nykyistä paremmin.
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut
Talouden suhdanteiden ennakointi, varautuminen muutoksiin ja tasapainoinen talous mahdollistavat kaupunkimme ja palveluiden kehittämisen pitkäjänteisesti myös tulevina vuosina.
Hallinnollisen prosessin ohella talousarviota on valmisteltu tapaamisissa ja erittäin hyvässä vuorovaikutuksessa kaupunginhallituksen sekä valtuustoryhmien ja lautakuntien puheenjohtajien kanssa.
Kiitän lämpimästi viranhaltijoita hyvästä valmistelusta, lautakuntia, kaupunginhallitusta ja kaikkia luottamushenkilöitä huolellisesta talousarvioon paneutumisesta sekä avoimesta ja tuloksellisesta yhteistyöstä.
[Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro Jyväskylän kaupunginvaltuuston talousarviokeskustelussa 26.11.2018]