Vihreät ovat Jyväskylän kaupunginvaltuuston suurin ryhmä. Tähän aseman liittyy paitsi valtaa, niin myös paljon vastuuta. Juuri nyt on oikea aika kirkastaa Jyväskylän kaupunkipoliittinen agenda ja strategiset tavoitteet. Kaupungin menestyminen edellyttää hyvää yhteistyötä ja rakentavaa vuoropuhelua kaikkien ryhmien kesken ja virkamiesten välillä. Jokaisen panosta tarvitaan eikä ilman yhteistyötä synny tuloksia. Millaisia vihreitä käden jälkiä haluamme jättää kaupunkiin, sen toimintakulttuuriin ja maineeseen?
Tuija Mäkinen
Tällä valtuustokaudella kaupunkien toimintaympäristö on muuttumassa perusteellisesti sote- ja maakuntauudistuksen toteutumisen myötä. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään jo ensi syksynä. Hallitus on päättänyt perustaa Suomeen 18 maakuntaa, joille siirtyy kunnilta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu sekä monta muuta aiemmin kuntien välisenä yhteistyönä hoidettua valvonta- ja palvelutehtävää. Samalla maakuntaliittojen rooli kuntien edunvalvojina päättyy ja uudet maakunnat keskittyvät järjestämään lakisääteisiä palveluita ihmisille ja vähän eläimillekin.
Sote- ja maakuntauudistuksesta huolimatta meidän kaupunginvaltuutettujen pitää kääntää katse kuntien tulevaisuuteen ja erityisesti kaupunkien tulevaisuuteen. Viime vuosina sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevista hallintohimmeleistä ja järjestämistavoista on keskusteltu paljon ja epäilty uudistuksen tavoitteiden toteutumista. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että jatkossakin ihmiset asuvat ja elävät kunnissa ja kunnille jää verotusoikeus.
Jyväskylällä on vahva asema kasvavana kaupunkina ja Keski-Suomen maakuntakeskuksena. Tätä asemaa meidän tulee kirkastaa ja vahvistaa Jyväskylän kaupunkipoliittista agendaa. Ulkopuolisten mielikuva Jyväskylästä koulutus- ja liikuntakaupunkina on positiivinen, mutta vähän väritön. Meillä on paljon tekemistä kaupunkimme brändin kirkastamisessa. Ennen kaikkea uuden kaupunkistrategian mukaisia kärkiä on hiottava terävämmiksi. Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Kuusi suurinta kaupunkia ovat järjestäytyneet keskenään Kuusikoksi, joka on tehnyt yhdessä systemaattista edunvalvontaa. Pääkaupunkiseudun lisäksi tässä Kuusikossa on mukana Turku, Tampere ja Oulu.
Kaupungistuminen ja ikääntyminen on tosiasioita, jotka haastavat ajattelemaan uudella tavalla. Jyväskylä on kuitenkin yliopiston ja monien muiden oppilaitosten opiskelijoiden ansioista tulevaisuudessakin nuorekas ja kasvava kaupunki. Huolehtimalla Jyväskylän elinvoimasta teemme myös parasta aluepolitiikka. Vihreät tavoitteet on sovitettava yhteen muiden poliittisten ryhmien näkemysten kanssa. Olemme kaikki siinä samassa veneessä, joka on piirretty Jyväskylän vaakunaan.
Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajisto nosti uuden valtuustokauden alussa Jyväskylän edunvalvonnan yhteiseksi tehtäväksi, jossa haluamme onnistua. Puheenjohtajistoon kuuluu kaksi vihreää, yksi demari, yksi kokoomuslainen, yksi keskustalainen ja yksi vasemmistoliiton edustaja. Edunvalvonta ei kuitenkaan ole puheenjohtajiston vaan koko kaupunginvaltuuston yhteinen asia. Mitä selkeämpiä ja läpinäkyvämpiä yhteiset tavoitteet ovat, sitä helpompaa ne on saavuttaa.
Poliitikka on sanoilla tekemistä: kuuntelua, neuvottelua, asioiden lobbaamista, mielipiteen ilmaisua ja päätösten tekoa. Ensimmäiseksi asia pitää tuoda agendalle eli yhteisen keskustelun piiriin. Vuoropuhelu muokkaa mielipiteitä ja jalostaa tavoitteista yhteisiä, jolloin asiat myös muuttuvat todeksi. Meidän on osattava ajatella globaalisti ja vaikutettava paikallisesti. Vihreä kaupunkipolitiikka avaa ovia ja yhteistyösuhteita myös Eurooppaan ja koko maailmaan niin ihmisille kuin yrityksille. Yhdessä me olemme enemmän.
Tuija Mäkinen, kaupunginvaltuuston 2.vpj