Jyväskylän kouluissa on vuodesta 2006 lähtien ollut käynnissä Linux-päätejärjestelmiin perustuva kokeilu Kortepohjan koululla. Kokeilua on sittemmin laajennettu myös Viitaniemen ja Kilpisen kouluihin. Linux-päätteen käyttö on havaittu yhtä helpoksi tai ne on havaittu jopa helppokäyttöisemmiksi kuin perinteiset Windows-työasemat. Päätetietokoneet toimivat lisäksi nopeammin ja tietokoneiden määrää on ollut mahdollista lisätä edullisesti.
Lappeenrannan kaupungissa on laskettu yhden Windows-työaseman maksavan kaupungin sivistystoimelle noin 400 euroa vuodessa. Yhden Linux-päätetietokoneen kustannuksiksi arvioidaan 140 euroa vuodessa. Jyväskylään sovitettuna nämä luvut tarkoittavat, että siirtymällä opetuskäytössä Windows-työasemista Linux-päätejärjestelmiin voitaisiin sivistystoimessa säästää joka vuosi yli 500 000 euroa.
Huomattava osa Linux-päätejärjestelmien säästöistä seuraa tietokoneiden pidemmästä käyttöiästä, joka on jopa kaksinkertainen perinteisiin Windows-työasemiin verrattuna. Vanhat Windows-työasemat voidaan niiden perinteisen eliniän lopussa muuttaa päätetietokoneiksi, pidentäen niiden käyttöikää. Merkittäviä kustannussäästöjä saadaan myös päätteiden huomattavasti pidemmästä huoltovälistä, sillä päätetietokone ei sisällä juurikaan rikkoutuvia osia, eikä niihin voi tulla yksilöllisiä ohjelmavikoja. Lisäksi päätteet kuluttavat sähköä tavallista tietokonetta vähemmän. Nykyiset Windows-työasemat kärsivät hitaista lataus- ja kirjautumisajoista, eikä niissä ole toteutettavissa virransäästöä Linux-päätetietokoneiden tapaan. Linux-käyttöjärjestelmä muine ohjelmistoineen perustuu vapaisiin, avoimen lähdekoodin ohjelmiin joista ei tarvitse maksaa lisenssimaksuja, mitkä voivat Microsoftin tuotteissa olla merkittäviä.
Linux-päätejärjestelmä perustuu tehokkaaseen palvelintietokoneeseen ja joukkoon päätetietokoneita. Ohjelmien suorittaminen tapahtuu päätteen sijaan tehokkaalla palvelimella ja tieto välitetään koulun lähiverkon kautta. Päätteen tehtävänä on ainoastaan ohjata näyttöä, näppäimistöä ja hiirtä, mikä mahdollistaa huomattavasti vanhempien ja edullisempien tietokoneiden käytön. Päätetietokoneisiin on mahdollista siirtyä myös vähitellen sitä mukaa kun koulujen nykyiset tietokoneet ikääntyvät.
Haluamme kaupungin mieluummin säästävän tehokkaammilla tietokonejärjestelmillä kuin leikkaamalla opetuksen, koulujen tarvikkeiden tai kouluruuan rahoitusta.
Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet Linux-päätejärjestelmiin siirtymiseksi kaikissa Jyväskylän perusasteen kouluissa ja lukioissa. Pyydämme että tietohallinto tekee asiasta tarvittavat laskelmat. Laskelmat tulee toimittaa valtuustolle sellaisessa aikataulussa, että ne voidaan tarvittaessa huomioida vuoden 2010 budjetin valmistelussa.
11.5.2009
Hei,
Opinsysin sivuilta löysin linkin tähän valtuustoaloitteeseen, jonka Jyväskylän vihreät on tehnyt toukokuussa 2009. Millaisen vastaanoton aloite sai? Onko asia edennyt Jyväskylässä? Opetan historia ja yhteiskuntaoppia Muurolan lukiossa Rovaniemellä. Kirjoitin aiheesta jutun paikalliseen lehteen, Lapin Kansaan. Se julkaistiin 9.11. lehden yleisönosastolla. Tähän mennessä siihen ei ole tullut minkäänlaista kommenttia. Miten asiaa voisi parhaiten edistää?
terv. Salomo Juupaluoma, Rovaniemi
ps. Liitän tähän loppuun kirjoittamani jutun.
Miten nostetaan koulutoimen tuottavuutta?
Rovaniemen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 7.6. pyytää ”kaupungin liikelaitoksilta,
taseyksiköiltä ja lautakunnilta esitykset oman toimialansa talouden tasapainottamisesta ja tuottavuuden kehittämisohjelmista 17.9. mennessä”. Sivistyspalvelujen johtokunta on 27.9.
”merkinnyt tiedoksi Sivistyspalvelujen tuotanto-osaston esitykset talouden tasapainottamiseksi
ja tuottavuuden kehittämiseksi”. Johtokunnan kokouksen pöytäkirjassa asiaa käsittelevään pykälän
(SIVPAJK:27.9.2010 § 51) lopussa on mainittu Liite 1. Kyseinen liite sisältää ”Sivistyspalvelujen tuotanto-osaston esitykset talouden tasapainottamiseksi ja tuottavuuden kehittämiseksi”. Alla lukee suluissa ”vain johtokunnan jäsenille”. Tämäkö on sitä paljon puhuttua ”läpinäkyvyyttä” jota tilaaja-tuottajamallin pitäisi edustaa?
Uusi Rovaniemi –lehti kertoo perusopetuksen tuottavuuden Rovaniemellä laskeneen viiden viimeisen vuoden aikana 25 prosenttia. Tähän tulokseen on päädytty, kun on ”ynnätty yhteen” oppilasmäärän lasku (liki 15 prosenttia) ja kustannusten kasvu (liki 14 prosenttia). Kaupunginjohtajan mielestä talouden tasapainossa pitämiseksi ”on oltava valmis tekemään merkittäviä muutoksia palveluverkkoon” (UR, 26.10). Ennen kuin palveluverkkoa ryhdytään ”merkittävästi muuttamaan” (esimerkiksi kouluja lakkauttamalla) kehotan päätöksentekijöitä (edes yhtä teistä) tutustumaan rehtori Risto Rönnbergin laatimaan selvitykseen, jonka otsikkona on ”Raportti Linux-päätejärjestelmän ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttämisestä Jyväskylän opetustoimessa 2006-2010”, päiväys 14.4.2010.Mm. sivulta 19 löytyy seuraava johtopäätös: ”Jyväskylän opetustoimen nykyisen työasemien lukumäärällä (n. 1800)laskettuna siirtyminen linux LTSP-järjestelmään vähentäisi tarvetta työasemien uusimiseen ja mahdollistaisi työasemien määrän kasvattamisen hyvin pienillä kustannuksilla. Linux-järjestelmä olisi kustannuksiltaan varovaisestikin arvioiden vähintään 200 000 euroa vuodessa edullisempaa kuin windows-järjestelmällä toimivat PC-tietokoneet”. Toinen tutustumisen arvoinen paperi koulutoimenjohtaja Antti Röngän raportti ”Selvitys koulutoimen tietotekniikkakustannuksista Kauniaisissa (2008): ”Työasemakohtainen kustannus Linuxissa on 282e/työasema/vuosi.verrattuna Windows-ratkaisuun on säästö samalla konemäärällä noin 40%.” Syksyllä 2010 Kauniaisten tietotekniikkajärjestelmästä on myös tulossa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) laatima selvitys järjestelmän käytöstä ja kustannuksista. Kankaanpään Yhteislyseo siirtyi Linuxiin v. 2006 ja tietohallintopäällikkö Jukka Ehto kertoo linuxiin siirtymisestä syntyvän säästön olevan noin 30 000 euroa vuodessa. Onko niin, että Rovaniemellä päätöksentekijät eivät tiedä tietotekniikan todellisia kustannuksia?
Salomo Juupaluoma
Muurolan lukio, historian ja yhteiskuntaopin lehtori
Vastaus aloitteeseen tuli kaupunginhallituksen kokoukseen 14.9.2009 ja palautui yksimielisesti uudelleen valmisteluun.
Palautus ei yllätä. Tietohallinnon vastaus ei ole kovin jäsennelty ja siinä arvioitujen Windows ja Linux -vaihtoehtojen vertailukelpoisuuden voi kyseenalaistaa mm. ohjelmistovalikoiman, käyttäjien omaksumisen, tietohallinnon välillisten kulujen ja käyttötuen palvelutason osalta. Lisäksi arvioimatta on jäänyt vaikutus paikalliseen yritystoimintaan.
Vuoden 2009 lopussa aloite odotti kokeilun loppuraporttia.
En tiedä mitä itse aloitteelle on sen jälkeen tapahtunut. Vuoden 2011 talousarviossa kuitenkin varauduttiin siihen, että opetuspalvelut teettää ulkopuolisen selvityksen Linux-käyttöjärjestelmän kustannusvaikutuksista perusopetuksen oppilaskäytössä.