”Is the university ready for it? Maybe. Is the city ready for it? I don’t think so.” Näin Suomeen muualta muuttaneet korkeakouluopiskelijat kuvaavat Jyväskylän valmiuksia kansainvälistymiseen. Kaupunki ei ole valmis.

Jyväskylän yliopiston tavoitteena on yli kaksinkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä vuoden 2028 loppuun mennessä. Näin linjaa Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa solmittu sopimus, ja kansainvälistymistavoitteet koskevat muitakin Suomen korkeakouluja. Pelkästään yliopiston panos ei kuitenkaan riitä. Opiskelijat tulevat elämään Jyväskylään.

Haasteissa korostuu kaksi asiaa: yhteiskunnassa toimiminen ja työllistyminen.

Meidän on lisättävä monikielistä palvelutarjontaa Jyväskylässä ja koko Keski-Suomessa. Tätä vierastetaan usein sillä ajatuksella, että maahanmuuttajat eivät oppisi suomea, jos saavat asioida muulla kielellä suomen sijaan. Kumpi edistää kotoutumista ja toimimista osana yhteiskuntaa paremmin: se, että voi toimia edes jokseenkin yhteisellä kielellä, vai se, ettei pysty toimimaan, koska palvelua saa vain kielellä, jota on vasta opettelemassa? 

Sopimuksen tavoitteissa seurataan myös valmistuneiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen. Vuonna 2028 tämän osuuden tulisi olla 75 %, kun vuoden 2022 toteuma oli 50 %.

Suomalaisetkin opiskelijat kaikkoavat Jyväskylästä jo ennen valmistumistaan tai viimeistään välittömästi valmistumisensa jälkeen, koska eivät työllisty täällä. Entä muista maista muuttaneet opiskelijat, kun työpaikoissa vaaditaan natiivitason suomen osaamista ja työnhakijat, joiden nimi ei ole ennestään tuttu Pekka tai Pirjo, päätyvät suoraan hakemuspinon pohjimmaiseksi? Työnantajien tulee kriittisesti harkita vaatimuksiaan ja omia ennakkoluulojaan.

Tällä hetkellä puhutaan paljon siitä, että tarvitsemme kansainvälisiä osaajia Suomeen. Hallituksen toimet maahanmuuton ehtojen kiristämiseksi ovat täysin ristiriidassa näiden kansainvälisyystavoitteiden kanssa ja vain heikentävät mahdollisuuksia saada osaajia tänne. Jos kuitenkin olemme jo saaneet osaajia tänne, joista monilla on erinomaista pohjakoulutusta muualta ja he ovat kasvattaneet osaamistaan opinnoissa täällä, miksi luovumme heistä näin helposti?

Hallituksen ristiriitaisten toimien vuoksi meidän on entistä tärkeämpää toimia näiden asioiden eteen myös kunnissa, jotta saamme Jyväskylään monipuolista osaamista, joka rikastuttaa koko alueen elinvoimaa. Ja muistetaan kohdella kaikkia ihmisinä, eikä ensisijaisesti resursseina.

Veera Turunen

Kirjoittaja on jyväskyläläinen viestinnän maisteriopiskelija sekä kunta- ja aluevaaliehdokas (vihr.).

(Kirjoitus on julkaistu alunperin Keskisuomalaisessa 19.3.)