Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Talousarvioesityksessä viitataan useaan kertaan Lyseo-korttelin suunnittelun jatkamiseen. Riippumatta siitä, miten eri kulttuuritoiminnot tulevat demokraattisen päätöksenteon jälkeen sijoittumaan, on tärkeää, että maakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde, pääkirjastomme, säilyy merkittävänä osana kaupunkimme identiteettiä. Tästä kaupunginhallitus tekikin tekstilisäyksen talousarvioonsa. Mahdollisuuksia pääkirjaston toiminnan kehittämiselle ja tilojen hyödyntämiselle on, jos ne vaan halutaan nähdä. Kirjastorakennuksen myynnin kariuduttua, on niitä hiukan jo esille nostettukin.

Rakennukset ovat osa kulttuuriympäristöämme ja edustavat eri aikakausien tyyliä ja elämäntapaa. Jyväskylän kaupunkikuvassa pääkirjastorakennus edustaa kulttuuri- ja sivistystoimen 1980-luvun julkista rakentamista. Rakennusperinnön arvostaminen ja suojelu ei ole kehityksen jarru tai taantumuksellista ajattelua, vaan sivistyskaupungin velvoite turvata rakennusperinnön säilyminen tuleville sukupolville.

Parasta rakennusten suojelua on niiden ylläpidosta huolehtiminen ja aktiivinen käyttö. Siksi on ilahduttavaa, että Lyseo-rakennuksen peruskorjaus on vihdoin alkamassa ja että Cygnaeus-koulun upeasti kunnostetut tilat palvelevat jälleen koululaisia. Nämä hankkeet osoittavat, että arvokas rakennusperintömme voidaan uudistaa kestävällä tavalla. Surullinen esimerkki löytyy Vaajakoskentien varrelta, jossa Tourulan vanha kansakoulu on jätetty rapistumaan paikoilleen.

Nykyinen pääkirjasto on sijainniltaan erinomainen: joukkoliikenteen solmukohta, helposti saavutettavissa, ja tavoittaa vuosittain valtavan määrän kävijöitä. 150 000 asukkaan kaupungin keskustan tulee olla monikeskuksinen, eikä sitä tule rakentaa muutaman korttelin varaan.

Nykyisen pääkirjastorakennuksen peruskorjaus olisi vahva osoitus siitä, että me osaamme sekä säilyttää että uudistaa. Kirjastohan valittiin aikanaan arkkitehtuurikilpailussa juuri siksi, että rakennus sovitettiin hienosti kaupunkikuvaan ja täydentämään ruutukaavaa.  Tavoitteena tulee edelleenkin olla tila, jollaiseksi se jo aikanaan suunniteltiin: aidosti kaupunkilaisten yhteinen paikka, jossa eri-ikäiset ja eri elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat kohdata, opiskella, harrastaa ja viihtyä.

Meri Lumela, vihreän valtuustoryhmän jäsen