Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kuulijat,

Jyväskylä on lähes surullisen kuuluisa siitä, että täällä on vuosikymmenten saatossa purettu lähes vimmaisesti pois kaunista ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, ja tilalle on tehty aivan liian monen korttelin verran bulkkikerrostaloa asfalttisisäpihoineen.

Tätä historiaa vasten tuntuukin erityisen hienolta istua tänään tässä valtuustossa, joka toivottavasti turvaa tämän arvokkaan kohteen Kortepohjassa.

Puheenvuoroni pääpointti onkin tiivistetysti tässä: esitetty kaavamuutos on hyvä ja perusteltu, ja kannatan lämpimästi sen hyväksymistä. Olemme käsitelleet sitä kattavasti kaupunkirakennelautakunnassa, jossa esitimme asian edistämistä mieltä lämmittävän yksimielisesti. Tästä voi osaltaan kiittää myös viranhaltijoita, jotka ovat valmistelleet esitykset kaikissa vaiheissa niin, että päätöksen vaikutuksia on ollut helppo arvioida.

En lähde toistamaan muutoksen yksityiskohtia, joita on liitteessä olevassa suojelukaavan asemakaavaselosteessa 139 sivun verran. Haluan kuitenkin tehdä sieltä muutaman noston.

Ensinnäkin: Museoviraston vuonna 2009 tekemän inventoinnin mukaan Kortepohjan 60-luvun lopulla rakennettu alue luokitellaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, jonka suunnittelua ohjaavat jo nyt alueidenkäyttölain valtakunnalliset tavoitteet. Alue on lisäksi huomioitu Keski-Suomen maakuntakaavassa ja Jyväskylän yleiskaavassa. Nykyinen pääosin vuodelta -67 oleva asemakaava ei kuitenkaan nykyisellään tue alueen kunnostamista sen arvot säilyttävällä tavalla.

Toisena erityistä kiitosta ansaitsee kaavaan liittyvä kattava korjaustapaohje. Ohjeesta on saatu hyvää palautetta sekä kaavasta annetuissa mielipiteissä että asukastapahtumissa. Ja kuten liitteistä voitte lukea, kaavasta annetuissa lausunnoissa yleisesti ottaenkin pidettiin kaavamuutosta erinomaisena ja kriittisemmät huomiot kohdistuivat lähinnä ohjeiden pieniin yksityiskohtiin, ei kaavamuutokseen itsessään.

Lisäksi kaava edistää kaupungin Resurssiviisaus -ohjelman tavoitteita. Se edistää rakennusten korjaamista ja elinkaaren pidentämistä sekä uusiutuvan energian hyödyntämistä. Kortteleiden keskelle sijoittuvat yhteistontit puolestaan lisäävät alueen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä: ne velvoitetaan säilyttämään vihreinä ja metsäisinä, ja niille voidaan sijoittaa pienimuotoisia yhteisöllisiä toimintoja, kuten vaikka kaupunkiviljelmiä tai pihasauna.

Katri Savolainen