Kaupunginvaltuuston kokouksessa 29.9. päätettävänä oli Kurjenkuja 2 -asemakaavamuutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä.

Kaavamuutosalue sijaitsee Halssilassa ja sen tavoitteena on mahdollistaa Vaajakoskentien varressa sijaitsevan tontin kehittäminen purkavalla täydennysrakentamisella. Suunnittelualueella sijaitsee tällä hetkellä vuonna 1973 valmistunut kaksi–kolmekerroksinen toimistoksi rakennettu kerrostalo,​ joka on laajennettu ja muutettu asuinkäyttöön 1990-​luvulla. Suunnittelualueelle esitetään kahta viisikerroksista kerrostaloa purettavan vanhan rakennuksen tilalle.

Suunnittelualue kuuluu kestävän liikkumisen taajama-​alueeseen sekä ensisijaiseen rakentamisen kohdentamisvyöhykkeeseen, joten on hyvä, että alueelle mahdollistuu kaavan hyväksymisen seurauksena tehokkaampaa kerrostalorakentamista. Asunnot tulevat hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle ja alueelta pääsee keskustan suuntaan myös pyöräilyn pääreitille. Kohde on siis hyvin linjassa kestävän ja vähäpäästöisen yhdyskuntarakenteen tavoitteen kanssa.

Vaikka tämän kyseisen kaavan osalta purkava täydennysrakentaminen vaikuttaakin perustellulta, ei olemassa olevan rakennuksen purkaminen kuitenkaan yleensä ole ilmaston kannalta parasta. Purkaminen ei ole toivottavaa myöskään silloin, kun vanhalla rakennuksella on esimerkiksi kulttuurihistoriallista arvoa.

Kaavaselostuksessa todetaan, että olemassa olevan rakennuksen korjausrakentaminen tuottaisi myös päästöjä, mutta olisi elinkaarilaskennan näkökulmasta ilmastovaikutuksiltaan vähäisempää kuin rakennuksen purkaminen ja uudisrakentaminen. Toisaalta uusien rakennusten energiatehokkuus on vanhoja parempi ja kohteeseen saadaan lisää asukkaita.

Jyväskylässä on toteutettu onnistuneesti korjausrakentamista esimerkiksi Kankaan alueella, jossa vanha toimistorakennus Ailakinkadulla muutettiin vasta asuinrakennukseksi asiaan erikoistuneen yrityksen toimesta.

Ilmaston ja materiaalien kestävän käytön kannalta uudis- ja korjausrakentamisessa tulisi ensisijaisesti hyödyntää fossiilivapaita, biopohjaisia ja muita vähäpäästöisiä rakennusmateriaaleja sekä uudelleenkäyttää olemassa olevia rakennustuotteita. Kiertotalous tulisi huomioida koko rakentamisen arvoketjun osalta. 

Purkavan täydennysrakentamisen kohdalla tulisi aina harkita vaihtoehtoja. Onko kohteella käyttötarkoituksen muutosmahdollisuutta tai voidaanko vanhojen rakennusten osalta korjausrakentamisella, vaikkapa asuinkerrosten lisäämisellä, saavuttaa hyviä tuloksia ja energiatehokkuuden parannusta.