Jyväskylän kaupungin pyöräilyn edistämisohjelmassa vuonna 2016 asetettiin kunnianhimoiseksi tavoitteeksi sen kulkutapaosuuden kaksinkertaistaminen 25 prosenttiin. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan tilanne ei kuitenkaan meillä ole vielä merkittävästi parantunut, vaan pyörällä tehtävien matkojen määrä on pysähtynyt 12 prosentin tienoille.

Pyöräilyn edistämisen hyödyt ovat kiistattomat. Se on kustannustehokas liikkumismuoto, joka parantaa kansanterveyttä, vähentää liikenteen päästöjä ja tehostaa kaupunkitilan käyttöä.

Kuitenkin vain 20 prosenttia työmatkoista Suomessa tehdään kävellen tai pyörällä, ja kokonaisuudessaan arkipyöräily on ollut viime vuosina laskussa.

Pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuksien kasvattaminen vaatisi hallitukselta lisätukea, joka jäänee hallitusohjelman nuivien kirjausten perusteella toteutumatta. Samalla Orpo ja kumppanit laittavat yhteisiä varoja kalliiden maakuntalentojen tekohengittämiseen.

Kustannus-hyöty-suhteeltaan kävelyn ja pyöräilyn edistämishankkeet ovat huomattavasti muita liikennehankkeita tehokkaampia, ja kunnat ovatkin mielellään pistäneet omasta pussistaan rahaa niihin valtion alkusysäyksen jälkeen. Nyt tarvitaan konkreettisia tekoja pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi, ei kauniiden sanojen saattelemina tehtyä rahoituksen leikkaamista.

Kaikille pyöräily tai kävely ei esimerkiksi asuinpaikan kaukaisen sijainnin, lapsiperhearjen aikatauluttamisen tai liikuntakykyyn liittyvien tekijöiden vuoksi ole mahdollista.

Olosuhteiden parantaminen palvelee kuitenkin kaikkia jyväskyläläisiä. Kun autoja on teillä vähemmän, sujuvoittaa se osaltaan julkisen liikenteen toimintaa sekä luo tilaa heille, joille auton käyttäminen on syystä tai toisesta tarpeellista.

Erityisesti lapset ja nuoret hyötyvät merkittävästi kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämisestä. Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on laskenut huolestuttavalla tavalla: valtakunnallisesti tietyillä luokilla jopa 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista. Pahimmillaan nämä haasteet voivat kertautua aikuisiällä.

Panostamalla turvallisiin, yhtenäisiin ja kunnolla valaistuihin pyörä- ja kävelyteihin voimme kannustaa yhä useampaa jyväskyläläistä iästä riippumatta siirtymään paikasta toiseen niitä hyödyntäen. Lumisina kuukausina tulee kiinnittää huomiota teiden aurausjärjestykseen ja siihen, ettei pyöräteistä muodostu missään päin kaupunkia lumikasojen säilytyspaikkoja. Tässäkin paljon on kiinni tahdosta ja priorisoinnista!

Emilia Lakka

Kirjoittaja on hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsen sekä kunta- ja aluevaaliehdokas (vihr.).

(Kirjoitus on julkaistu alunperin Keskisuomalaisessa 17.3.)