Avainsana: hyvinvointi
-
Meri Lumela: Talousarvio 2025 – askelia oikeaan suuntaan
Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2025 talousarvion kokouksessaan 25.11.2024. Talousarvio heijastelee edelleen kiperänä jatkuvaa kaupungin taloudellista tilannetta, mutta sisältää myös asioita, joista voimme Vihreän ryhmän puolesta olla tyytyväisiä. Seuraavassa joitakin ajatuksia liittyen valtuustokauden viimeiseen talousarvioon ja vähän siitä eteenpäin: Kasvun ja oppimisen resurssit vahvistuivat Vihreä ryhmä on tyytyväinen siihen, että lähetekeskustelussa esille nostamamme huoli kasvun…
-
Touko Aalto: Tehottoman kaavoituksen sijaan kohti kaupunkipuistoa
Mielestäni Jyväskylää tulee kehittää kaikkien, ei harvojen ehdoilla. Mielestäni Jyväskylän arvokkaita luonto- ja virkistysalueita tulisi laajentaa, yhtenäistää ja kehittää yhteistyössä yli kuntarajojen. Kehityksen tulisi kulkea kohti kaupunkipuistoa, joka olisi myös huomattavasti kannattavampaa kuin metsänhoito tai tonttimyynti. Vertailukohteeksi voi ottaa vaikkapa Nuuksion kansallispuiston, ja sen vaikutukset paikallistalouteen ja luontomatkailuelinkeinoon. Sen lisäksi, että Nuuksio kansallispuisto tuottaa noin…
-
Vilma Viitasaari: Ennaltaehkäisy on kaikkein vaikuttavinta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä
Ensinnäkin haluan kiittää viranhaltijoita hyvästä hyte-työn valmistelusta ja kaupunginjohtajaa talousarvioesityksestä. Sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alusta kunnilta hyvinvointialueille. Vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjä vaihtuu hyvinvointialueeksi, Jyväskylälle jää tärkeä, lakisääteinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarkoittaa useita toimia, joilla ylläpidetään ja parannetaan kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta sekä työ- ja…
-
Vilma Viitasaari: Paremmat tunne- ja vuorovaikutustaidot lisäävät hyvinvointia
Valtuustoaloitteessamme tunne- ja vuorovaikutustaitojen pilottihankkeesta esitämme, että Jyväskylän kaupunki aloittaa vähintään kahdella alakoululla viikoittaisen tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuskokeilun ja vaikutusten seurannan, jotka mukailevat vastaavaa pilotointia Helsingin Laakavuoren ala-asteella. Kuten valtuustoaloitteessa toteamme, laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat yhteydessä mm. parempaan keskittymiskykyyn, fyysiseen terveyteen, akateemiseen suoriutumiseen, sosiaalisiin suhteisiin, vastoinkäymisistä selviämiseen, vähempiin käytöshäiriöihin ja…
-
Emilia Lakka: Kriisissä on mahdollisuus yhtenäisyyden rakentamiseen
Rakkaat keskisuomalaiset! Olemme viime vuosina kulkeneet kriisistä kriisiin, ilman todellista mahdollisuutta pysähtyä ja luoda kokonaiskuvaa meitä ympäröivän maailman muutoksista sekä Suomen tulevasta roolista sen osana. Koronakriisin alkaessa Sanna Marinin hallituksen kunnianhimoiset suunnitelmat uudenlaisen, kestävämmän ja oikeudenmukaisemman, suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseksi saivat tilapäisen iskun. Kriisin kestoa ja pandemian hurjia inhimillisiä ja taloudellisia vaikutuksia kukaan tuskin osasi ennakoida.…
-
Anna-Kaarina Autere: Hyvinvointia yhteisistä metsistä
Viime aikoina on noussut esille vahva huoli julkisomisteisten metsien hoidosta. Tai pikemminkin siitä, että vanhoja metsiä hakataan surutta, mikä tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden kiihtyvää hävitystä ja ihmisten syvenevää pahoinvointia lähiluonnon katoa katsellessa. Sellaiseen meillä ei olisi varaa, vaikka miten olemme tuhansien metsien ja järvien maa. Meidän elämämme ja terveytemme on lopulta täysin riippuvainen luonnon ekosysteemin tasapainosta.…
-
Leena Lyytinen: Traumainformoitu työote on toimiva väline hyvinvoinnin lisäämiseen
Kiitos viranhaltijoille hyvästä vastauksesta aloitteeseemme. Parhaimmillaan valtuustoaloitteet eivät ole ainoastaan poliittisen vaikuttamisen välineitä, vaan niiden avulla voidaan lisätä yleistä tietoisuutta vähemmän tunnettuja asioita kohtaan. Tämä aloite vastauksineen on oiva esimerkki siitä. Traumainformoitu työote on toimiva väline yleisen hyvinvoinnin parantamiseksi Jyväskylässä ja siitä hyötyvät kaikki. Kuten aloitevastauksessakin todetaan, on perusteltua edelleen kouluttaa ja kehittää traumaosaamista kaupungin…
-
Joachim Kratochvil ja Niina Simanainen: Miten tehdään lapsiystävällisempi Jyväskylä?
Jyväskylä on saanut UNICEF:n lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen vuonna 2018 muun muassa kasvattamalla lasten ja nuorten osallisuutta päätöksentekoon ja lasten oikeuksien toteutumiseen. Tunnustus velvoittaa meitä kehittämään kaupunkiamme lapsiystävällisemmäksi osallistamalla jatkossakin lapsia ja nuoria sekä huolehtimalla laadukkaista ja yhdenvertaisista lapsille ja lapsiperheille suunnatuista palveluista.
-
Touko Aalto ja Meri Lumela: Jyväskylän elinvoiman vahvistaminen on tulevien vuosien tärkein tehtävä
Väestöllinen huoltosuhde heikkenee, palvelutarve kasvaa ikääntymisen myötä ja matala syntyvyys pienentää elinvoimaa. Vaikeuskerrointa lisää se, että samalla alueellinen eriarvoisuus kasvaa Suomen jakautuessa yhä enemmän kasvaviin ja taantuviin alueisiin. Tämä näkyy muun muassa kunnallis- ja yhteisövero-osuuksien eriytymisenä sekä tarpeessa tasata kustannus- ja tulopohjien eroja valtionosuuksilla.
-
Meri Lumela: Aktiiviset ja osallistuvat asukkaat rakentavat parempaa Jyväskylää
Kansalaisten osallisuuden edistäminen on Euroopan unionin ja Suomen hallituksen tavoite. Se on myös keskeinen keino vähentää sosiaalista eriarvoisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. Osallisuudella on tutkitusti myönteinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän peruslähtökohta on jokaisen mahdollisuus vaikuttaa ja ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Osallisuus lisää yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Kaikille kuuluvat julkiset palvelut ja niiden järjestäminen…