Kategoria: Valtuustoryhmän kuulumisia

  • Antti Törmälä: Paras tapa toimia ja kätevin tapa liikkua on myös ympäristöä kaikista vähiten kuormittava

    Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään. Päästöistä merkittävä osa syntyy tieliikenteessä, missä suurin päästölähde on henkilöautoliikenne. 

  • Touko Aalto: Huomio asiakokonaisuuksiin arviointikertomuksessa

    Tahdon antaa kiitoksen tarkastuslautakunnalle tehdystä työstä. Kaupunginhallitus käsitteli arviointikertomusta sekä virkahenkilöiden antamia vastauksia ja kokonaisuus on nyt valmis valtuuston käsittelyyn.  Vaikka elämme jo syys-lokakuun taitetta vuonna 2019, on vuoden 2018 arviointikertomuksen käsittely tärkeää. Parempi myöhään kuin ei laisinkaan.  Jotta arviointikertomuksesta saataisiin koko kaupunkikonserniin kaikki mahdollinen hyöty, sanon muutaman ajatuksen tulevaisuuden varalle.  Jos virkahenkilöiltä halutaan saada…

  • Irene Hallamäki: Lähijunaliikennettä myös kehitettävä

    Käsittelemme tänään Linkki tulevaisuuteen 2030 – joukkoliikenteen keskipitkän aikavälin kehittämisohjelmaa. Sen mukaan seuraavien kymmenen vuoden aikana Jyväskylän on kannattavaa keskittyä vain linja-autoliikenteen lisäämiseen. Parannukset vuorovälien tiheyteen ja reitistöön sekä suunnitelmat lippujen hintojen alentamiseksi ovatkin tervetulleita ja joukkoliikenteen käyttöön aidosti kannustavia. Lähijunaliikenteen kehittäminen sen sijaan pannaan toistaiseksi jäihin, koska sen alkuinvestoinnit maksaisivat yli sata miljoonaa.

  • Bella Forsgrén: Palveluihin panostaminen on kestävään hyvinvointiin panostamista

    Hyvän elämän tarjoaminen jokaiselle lapselle on laajasti jaettu yhteiskunnallinen tavoite. Tästä huolimatta palvelut tai tuki eivät aina tavoita ajoissa.  

  • Meri Lumela: Vaikuttavuusarviointi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perustaksi

    Nyt käsiteltävänä oleva hyvinvointikertomus kuvaa laajasti eri toimialojen hyvinvointia edistäviä palveluita ja vuoden 2018 aikana tehtyjä toimenpiteitä. On tärkeää todeta, että suurin osa suomalaisista ja jyväskyläläisistä, vauvasta vaariin ja mummoon, voi hyvin. Toisaalta tutkitusti tiedämme, että pieni osa väestöstä tarvitsee paljon tukea ja erilaisia palveluita.

  • Iida Asikainen: Tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistäminen liikuntapalveluissa

    Kiitos hyvin tehdystä ja kattavasta liikunta- ja urheiluseurojen tukimuotojen sukupuolivaikutusten arvioinnista. Tämä selvitys on hieno alku, jonka pohjalta voimme jatkaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Muutama yksityiskohtaisempi huomio saaduista tuloksista.

  • Leena Lyytinen: Vaikeudet on tunnistettava jo varhaisessa vaiheessa

    Olemme yhdessä ilmaisseet vahvan tahtotilamme lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmiin puuttumisesta sekä hallinnonalat ylittävän yhteistyön lisäämisestä Jyväskylän palveluissa. On hienoa huomata, että asiaan on tartuttu ja palveluita pyritään kehittämään. Kuitenkin edelleen on nähtävissä siiloutumista sekä palveluiden pirstaleisuutta. Tähän tulee kiinnittää huomiota entistä ponnekkaammin, jotta palvelujen vaikuttavuus ja kustannustehokkuus paranee. Hyvinvointikertomuksessa todetaan, että erityisesti työelämävalmennuksessa…

  • Irene Hallamäki: Kuohun osayleiskaava ottaa hyvin huomioon maaseutukylän erityispiirteet

    Olen kotoisin Kuohun kylältä, tuolta Jyväskylän kaupungin äärimmäiseltä länsilaidalta. Olen koko ikäni mielenkiinnolla seurannut tämän Kylähelmen kehitystä, jonka viimeisimpänä vaiheena on tänään käsiteltävä Kuohun osayleiskaava. Se ottaa hyvin huomioon maaseutukylän erityispiirteet ja sallii jatkossakin monimuotoisen arkkitehtuurin. Ensinnäkin tahdon kiittää viranhaltijoita hyvästä tiedottamisesta ja kyläläisten osallistamisesta kylän kehittämiseen. Maanomistajia on kuultu ja palautteisiin reagoitu asiaankuuluvasti. Kuohun…

  • Jassin Rezai: Ennaltaehkäisevällä työllä me pystymme poistamaan syrjäytymistä ja eriarvoisuutta

    Hyvinvointikertomus on hyvin laaja kooste erilaisista hyvinvointia kuvaavista asioista: se sisältää runsaasti tietoa ja kuvauksen kaupungin palveluista. Haluan kuitenkin nostaa muutamaa asiaa esille. Jyväskylä on edelleen nuorten kaupunki. Jyväskylässä on 26 309 alle 18-vuotiasta lasta.  18–29-vuotiaita nuoria on Jyväskylässä 30254. Yhteensä alle 29-vuotiaita tässä kaupungissamme on 56 563. Kun meitä jyväskyläläisiä on tässä kaupungissa yli 142…

  • Antti Törmälä: Resurssiviisas Jyväskylä on myös taloudellisesti järkevä Jyväskylä

    Vuonna 1995 kaatopaikalle vietävästä jätteestä jätettiin 94 % loppusijoitukseen kaatopaikkapenkkaan. Kaatopaikan kyltti oli haulikon jäljiltä reikäinen.  Vuonna 2017 kaatopaikkapenkkaan jätettiin vain 0,15 % jätteestä, kaikki muu pystyttiin käsittelemään, erottelemaan ja kierrättämään hyödyksi. 20 vuoden aikana kehitys oli muuttanut kaatopaikan kiertotalouskeskukseksi, josta jätteet ohjautuvat joko materiaalina tai energiana hyödynnettäväksi.