Kategoria: Blogi
-
Meri Lumela: Aktiiviset ja osallistuvat asukkaat rakentavat parempaa Jyväskylää
Kansalaisten osallisuuden edistäminen on Euroopan unionin ja Suomen hallituksen tavoite. Se on myös keskeinen keino vähentää sosiaalista eriarvoisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. Osallisuudella on tutkitusti myönteinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän peruslähtökohta on jokaisen mahdollisuus vaikuttaa ja ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Osallisuus lisää yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Kaikille kuuluvat julkiset palvelut ja niiden järjestäminen…
-
10 tapaa edistää nuorten hyvinvointia Jyväskylässä
Jyväskylä on tunnettu elinvoimaisena opiskelijakaupunkina, jossa on hyvät mahdollisuudet erilaisiin harrastuksiin huippu-urheilusta kattavaan taide- ja kulttuuritarjontaan. Jyväskylän suurin ikäryhmä on 20-25 -vuotiaat, mikä kuvastaa hyvin kaupungin ikäjakaumaa. Nuoret luovat elinvoimaa, uutta näkökulmaa ja yrittäjyyttä. Nuoret ovat tärkeitä Jyväskylälle nyt, mutta ennen kaikkea nuorissa on Jyväskylän tulevaisuus. Onkin tärkeää, että Jyväskylässä päätöksenteko tapahtuu nuoria kuunnellen. Nuorten…
-
Petri Vähäkangas: Vastuullisuudesta elinvoimaa Jyväskylään
Uudet työpaikat syntyvät pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Jyväskylän Vihreiden kuntavaaliohjelman mukaan yrittämiseen tarjottavat palvelut tulisi tarjota yhdeltä luukulta ja varmistaa nopea päätöksenteko yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Yrittämiseen tarvitaan aina hyvä liikeidea, riittävät resurssit sekä osaavaa työvoimaa. Osaavan työvoiman saanti varmistetaan Jyväskylässä tekemällä tiivistä yhteistyötä yliopiston, ammattikorkeakoulun sekä muiden oppilaitosten kanssa. Oppisopimuskoulutusta tulee kehittää uudelleen kouluttautumisen…
-
Kestävää kasvua vihreästä yrittäjyydestä
Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen vaatii maailmanlaajuisten päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Tämä luo valtavan markkinan puhtaammille ja vähäpäästöisille ratkaisuille. Ympäristöliiketoiminnalla eli cleantechilla viitataan taloudelliseen toimintaan, jonka tavoitteena on säästää luonnonvaroja, ehkäistä ympäristöön kohdistuvaa rasitetta ja edistää luonnonsuojelua. Tilastokeskuksen mukaan Suomen ympäristöliiketoiminnan liikevaihto oli jo vuonna 2019 41 miljardia euroa ja arvonlisäys oli lähes 16…
-
Leena Lyytinen: Mitä kylvää, sitä niittää – haaste rakentavaan vaalikampanjointiin
Hyvät ystävät! Vappu on minulle ennen muuta kevään juhla. Kevät on aikaa, jolloin valon lisääntyminen, orastava vihreys ja talviuniltaan heräilevät pörriäiset luovat minulle toivoa satoisasta kasvukaudesta. Minulle kevät on lupaus tulevasta. Tämä kevät on erityinen. Takana on melkoisen raskas vuosi, mutta viimein alkaa tuntua siltä, että ehkäpä tästäkin selvittiin. Tämä kevät on luonut jälleen toivoa…
-
Bella Forsgrén: Vihreitä tarvitaan, jotta luonto ja ihmiset voivat hyvin
Arvoisa vihreä vappuväki, Tänäkin vuonna vappu on poikkeuksellinen. Vielä ei päästä juhlimaan porukalla, vaan iso osa juhlinnasta tapahtuu etänä ja omassa koronakuplassa. Takana on pitkä ja raskas rupeama. Varsinkin kulunut viikko on ollut eduskunnassa vauhdikas ja täynnä mitä ihmeellisimpiä tilanteita Tämä ei ole varmastikaan jäänyt teiltä huomaamatta. Vappu tulee tapansa mukaan, juuri oikeaan aikaan. Keväiselle…
-
Ilona Helle ja Liisa Kuparinen: Monimuotoinen luonto luo hyvinvointia
Lähimetsät, puistot ja muut virkistysalueet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden itsensä kannalta, mutta ne tuovat hyvinvointia myös ihmisille. Luonnossa liikkumisella, viheralueilla ja luonnon monimuotoisuudella on osoitettu olevan moninaisia terveyshyötyjä, niin fyysisiä kuin mielenterveyttä edistäviä. Kaavoituksessa tuleekin entistä paremmin huomioida virkistysalueiden ja arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen sekä kompensoida syntyneet luontohaitat ennallistamalla jo heikentyneitä elinympäristöjä. Vihreyttä myös keskustaan Kuntalaisille…
-
Vesa Jarva ja Vesa Kaakkuriniemi: Suojele se, minkä voit
Jyväskylä on haparoinut ekokriisin torjunnassa, vaikka Suomi on sitoutunut Rion sopimuksella monimuotoisuuskadon pysäyttämiseen 2020 mennessä (1). Kaupungin rajojen sisällä on suojelualueita vaivaiset 1,5% metsäalasta, mikä on suuremmista kaupungeista kolmanneksi vähiten Kuopion ja Helsingin jälkeen (2), vaikka virallinen YK:n tavoite on 17% ja EU:n ja ekologian tutkijoiden uusi suositus lajikadon estämiseksi on 30%. Uusi vuonna 2014…
-
Emilia Lakka ja Joachim Kratochvil: Kirjastot demokratian ja osallisuuden tukipilareina
Kun kirjastot suljettiin koronan takia, päätös sai aikaan valtavan palautevyöryn. Lehtien palstoilla, sosiaalisessa mediassa ja ystävien välisissä keskusteluissa levinnyt huoli kertoo paljon sekä suomalaisten suhteesta kirjastoon että sen korvaamattomasta roolista arjessamme. Kirjasto ei ole ainoastaan kirjallisuuden ja tiedon sivistyskeskus, kiertotalouden edelläkävijä tai kaikkien kuntalaisten yhteinen olohuone, vaikka jo näillä meriiteillä sen arvo on kiistaton. Sillä…
-
Niina Simanainen, Tytti Vänskä et al:Kulttuurin kaari – suunnitelmasta teoiksi
Jyväskylän kaupungin kulttuurin ja taiteen toimijoille on vihdoin saatava toiminnan mahdollistavat, asianmukaiset ja terveet tilat. Kulttuuritoimijoiden käytössä olevia rakennuksia on korjattava ja haettava uudenlaisia tilaratkaisuja. Kaupungin kulttuuri-investointeja selvittäneen Jyväskylän Sydän -hankkeen loppuraportissa esitetään suunnitelma tuleville vuosille. Tätä Kulttuurin kaari -suunnitelmaa tulee mielestämme edistää järjestelmällisesti tulevina valtuustokausina. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut kulttuuriyksiköiden vuotuisen kävijämäärän nostaminen…