Kategoria: Blogi
-
Katri Savolainen: Tutkittua tietoa päätöksentekoon
Sote-uudistus mahdollistaa monia odotettuja uudistuksia. Sujuvampia hoitopolkuja, toimivampia tietojärjestelmiä, moniammatillisen osaamisen hyödyntämistä pallottelun sijaan, uusien digipalveluiden käyttöönottoa, sote-työntekijöiden työolojen kohentamista. Jotta tässä voidaan onnistua, hyvinvointialueen kehittämisen tulee pohjautua tutkittuun tietoon. Keski-Suomen hyvinvointialue tulee tarvitsemaan tutkittuun tietoon pohjaavan kehittämisyksikön, joka auttaa uusia palvelumuotoja valmistelevien hankkeiden valinnassa, suunnittelussa, vaikutusten ennakkoarvioinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnin suunnittelussa. Hyvinvointialueen tulevissa kehittämishankkeissa…
-
Emilia Lakka: Aluevaaleissa on kyse myös omaishoitajien tulevaisuudesta
Aluevaalien lähestyessä on puhuttu paljon muun muassa ikäihmisten kotihoidosta, hoitajamitoituksesta ja sote-alan työntekijöiden riittävyydestä. Sosiaali- ja terveyspalveluita uudistettaessa nousee väistämättä esille myös kysymys omaishoitajien asemasta tulevilla hyvinvointialueilla. Tällä hetkellä omaishoidon tuen taso ja myöntämiskriteerit vaihtelevat kunnasta toiseen. Keski-Suomen alueella erot korkeimmassa hoitopalkkioluokassa ovat satoja euroja kuukaudessa. Myös omaishoitajille tarjottavissa tukipalveluissa on paikallisia eroja. Kuntien erilaiset…
-
Arto Lampila: Avoimuusrekisteri käyttöön Keski-Suomen hyvinvointialueelle
Luottamushenkilöitä kutsutaan usein erilaisiin eri toimijoiden järjestämiin tapaamisiin. Tyypillisesti ajatuksena on lisätä luottamushenkilöiden tietämystä jostain teemasta tai päästä keskustelemaan omalle viiteryhmälle tärkeistä asioista päättäjien kanssa, eli yksinkertaisemmin ilmaistuna lobata tavalla tai toisella. Olen vahvasti sitä mieltä, että vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa kuuluu keskeisenä osana luottamustehtävissä toimimiseen. Mielestäni tiedon siitä, keitä päätöksentekijät ja asioiden valmistelijat tapaavat…
-
Meri Lumela: Oikeus hyvään vanhuuteen kuuluu kaikille
Tilastollisesti Suomessa ikääntyneiksi luokitellaan 65 vuotta täyttäneet henkilöt. Toinen rajapyykki asetetaan 75 vuoden kohdalle ja perusteena pidetään usein toimintakyvyn heikkenemistä. Kuitenkin vain joka kolmas 70-74 -vuotias pitää itseään vanhana. Geneettinen perimämme, elämäntapamme, ihmissuhteet ja koetut elämänvaiheet muokkaavat meitä jokaista eri tavoin. Numeroiden sijaan ihmisen kannalta merkityksellistä on, se minkä ikäiseksi hän itsensä tuntee ja kokee.…
-
Anna-Kaarina Autere: Mielenterveys on kaikkien asia
On paljon somaattisia sairauksia, joista puhuminen tuntuu hankalalta. Silti mielenterveyden kanssa kamppailu taitaa olla laji, josta vaietaan palveluissa vieläkin useammin. Valitettavasti se, että asiaa on viime vuosina ruvettu mediassa julkisuuden henkilöiden avautumisten myötä käsittelemään, ei ole tuonut muutosta palveluihimme. Mitä hyötyä on tunnistaa ongelma, jos siihen ei saa apua? Ihmisten mielenterveyttä ei voida terveydenhuollossa urakoida…
-
Päivi Korpivaara: Terveyskeskus ilman jonoja
Viimeistään vuonna 2023 jokaisen suomalaisen tulee päästä myös kiireettömään hoitoon viikossa nykyisen 3 kuukauden sijaan. Tästä hallitus antoi syksyllä 2021 esityksen. Sote-uudistuksessa tuleekin ratkaista se, miten pitkistä hoitojonoista päästään eroon. Sotkamon terveysasema on esimerkki, miten uusilla toimintamalleilla saatiin hoitojonot häviämään. Tämä vaati, että kaikki uudistettiin. Sama on mahdollista tehdä nyt Keski-Suomen perusterveydenhuollossa. Vielä puolitoista vuotta…
-
Katri Savolainen: Henkilöstön hyvinvointi täytyy olla sote-uudistuksen keskiössä
Laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut rakentuvat osaavan ja motivoituneen henkilöstön työpanoksen varaan. Meidän on kirjaimellisesti elintärkeää pitää huoli sote-alan työntekijöiden työoloista, työhyvinvoinnista ja palkkauksesta, jos haluamme psytyä tarjoamaan laadukkaita sote-palveluita myös tulevaisuudessa. Väestön ikääntyessä erityisesti hoitotyötä tekevien ammattilaisten tarve tulee kasvamaan. Niin opiskelu-, työ- kuin yksityiselämään liittyvät kasvavat suoritusvaatimukset ja epävarmuudet näkyvät puolestaan jo nyt mielenterveyspalveluiden…
-
Anna-Kaarina Autere: Hyvinvointia yhteisistä metsistä
Viime aikoina on noussut esille vahva huoli julkisomisteisten metsien hoidosta. Tai pikemminkin siitä, että vanhoja metsiä hakataan surutta, mikä tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden kiihtyvää hävitystä ja ihmisten syvenevää pahoinvointia lähiluonnon katoa katsellessa. Sellaiseen meillä ei olisi varaa, vaikka miten olemme tuhansien metsien ja järvien maa. Meidän elämämme ja terveytemme on lopulta täysin riippuvainen luonnon ekosysteemin tasapainosta.…
-
Leena Lyytinen: Yhdistys elää jäsenistään
Liityin Vihreisiin viisi vuotta sitten. Alusta asti minut tempaisi mukaansa lämmin ja välitön yhdessäolo sekä tekemisen meininki. Uutta tulokasta ei jätetty yksin, vaan kokeneemmat tsemppasivat ja opastivat eteenpäin tuoretta kuntapoliitikkoa. Hyppäsin melko nopeasti mukaan myös yhdistyksen toimintaan ja minut valittiin hallituksen jäseneksi vuoden 2017 syyskokouksessa. Muistan, että halusin ravistella hieman totuttuja käytäntöjä ja saatoin jonkin…
-
Anna-Kaarina Autere: Sote-uudistuksessa on tärkeää muistaa, että ihminen on kokonaisuus
Olemme saaneet usein kuulla, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksella tavoitellaan ”leveämpiä hartioita” kantamaan vastuuta palvelutarpeista. Leveät hartiat voivat tunnetusti myös saada paljon sotkua aikaan, jollei ajatus ole mukana siinä mitä tehdään. Hartioiden välissä onkin hyvä olla myös toimiva ja viisas pää, jos mielitään saada aikaan jotakin toimivaa ja tuloksekasta. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa opetetaan ensimmäiseksi,…