Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on työkalu, jolla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä Jyväskylässä.
Lastensuojelulain mukainen suunnitelma laaditaan kerran valtuustokaudessa henkilöstön, viranhaltijajohdon ja luottamushenkilöiden yhteistyönä ja siinä tarkastellaan lasten ja nuorten palveluja kokonaisuutena. Suunnitelman on oltava tavoitteellinen ja ohjata resursseja oikeisiin paikkoihin.
Nyt käsittelyssä oleva suunnitelma sisältää runsaasti taustatietoa kaupunkimme palveluista ja mittavan listauksen erilaisia toimenpiteitä. Taustatieto on sinänsä arvokasta, mutta jotta suunnitelma oikeasti ohjaisi toimintaa, on sen painopisteen oltava toimenpiteissä ja niiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Mittareiksi eivät riitä ainoastaan esimerkiksi käyntimäärät.
”Tiedämme, että kunnan järjestämien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset jakautuvat epätasaisesti. Palveluiden rahoituksesta 20 % riittää kattamaan palveluiden kustannukset 90%:lle väestöstä. Väestöstä noin 5 % on pitkäaikaissairaita, joiden terveysmenoista syntyy noin 25% kunnan kuluista. Loppu 5 % väestöstä käyttää hyvin paljon sekä sosiaali- että terveyspalveluita ja nämä palvelut maksavat yli puolet kaikista kustannuksista. ”Hyvinvoinnin parantamiseksi ja myös kustannusten kasvun hillitsemiseksi on ratkaistava se, miten huolehdimme palveluita erityisen paljon käyttävän väestönosan hyvästä hoidosta, millä keinoin puutumme ongelmiin ajoissa ja miten varmistamme varhaisen avun ja tuen niitä tarvitseville.
Lasten ja nuorten palveluvalikoima Jyväskylän kaupungissa on runsas. Jopa niin runsas, että en tiedä onko ketään, joka todella hahmottaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamien palveluiden kokonaisuuden. Kaiken lisäksi kun valtion toimesta rahoitusta kanavoidaan kehittämistyön nimissä erilaisille hankkeille, niin uusia palvelukonsepteja syntyy koko ajan lisää. Valitettavasti palveluita tarvitsevan ihmisen tai perheen on liian helppo jäädä ilman apua pirstaloituneessa palveluviidakossa ja siiloutuneessa organisaatiossa – etenkin jos omat voimavarat eivät riitä aktiiviseen tuen ja avun etsimiseen.
Toivon, että huoleni on turha ja, että yhteiset veroeurot käytetään tehokkaasti ja vaikuttavasti siten, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti. Kun arkea tutkailee perusopetuksen rehtorin näkökulmasta, ei voi kuitenkaan muuta kuin ihmetellä, että kouluun saattaa edelleen tulla lapsi mukanaan nippu erilaisia lausuntoja, joista jokaisesta ilmenee, että apua onkin haettu väärästä paikasta ja taas avun hakeminen on alkanut alusta. Poislähettämisen kulttuurista ei ole vieläkään päästy siihen, että pulmat tunnistettaisiin ja niihin tartuttaisiin.
Parasta ja ehdottomasti edullisinta ongelmien ehkäisyä ovat hyvin toimivat peruspalvelut. Päiväkodeissa ja kouluissa tavoitetaan lähes koko ikäluokka. Neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa voidaan puuttua pieniin pulmiin ennen niiden kasvamista isoiksi ja hankaliksi. Tarvitaan hyvää johtamista, palveluverkoston koordinointia ja selkeyttämistä, selkeää työn- ja vastuunjakoa ja oikeanlaisia mittareita vaikuttavuuden arvioimiseksi ja kehittämistyön pohjaksi.
[Puheenvuoro Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksessa 28.11.2016 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman käsittelyssä]