Julkisen talouden tasapainottamista vaaditaan kovaäänisesti yli hallitus-oppositiorajojen. Nykyisen hallituksen keinot tasapainottamiseen ovat olleet etenkin leikkaukset sosiaalietuuksiin, valtionhallintoon, hyvinvointialueille sekä esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Toimet ovat lisänneet pienituloisuutta, kohdistuvat osin samoihin, heikossa asemassa jo valmiiksi oleviin ja ajavat etenkin naisia työttömyyteen suuressa määrin. 

On jokseenkin ymmärrettävää, että velkasuhteen ollessa mitä on, leikkauksia on tehtävä. Välttämättömyyttä leikkauksiin nakertaa kuitenkin tieto siitä, että on kohteita, joista ollaan kyvyttömiä leikkaamaan. Ja nyt puhutaan jälleen yritystuista.

Vuonna 2024 Suomessa myönnettiin suoraa yritystukea yli 1,1 miljardia euroa. Suuri osa näistä tuista kohdistuu suuryrityksille. Joukossa on myös ympäristölle haitallisia tukia, kuten päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatioita ja sähköistämistukia sekä paljon keskustelua herättänyt kauppa-alusten työvoimakustannustuki.

Näiden tukien vaikuttavuudesta kilpailukyvyn tai ilmaston kannalta ei ole näyttöä ja ne lisäksi vääristävät kilpailua ja pitävät kiinni vanhoista turhista rakenteista.

Jos hallitus on tosissaan talouden vakauttamisen kanssa, on yritystukien leikkaukset välttämättömiä. Niistä löytyisi miljardiluokan säästöjä ilman, että seuraukset kohdistuisivat ihmisten hyvinvointiin yhtä heikentävästi kuin nykyiset leikkaukset sosiaaliturvaan ja kansalaisten palveluihin.

Hyvinvointivaltion perustehtävä on turvata kansalaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet ja palvelut – ei ylläpitää tehottomia ja ympäristölle haitallisia tukimuotoja.

Outi Soikkeli 
Kirjoittaja on KTM, Jyväskylän Vihreiden hallituksen jäsen ja kaupunginvaltuuston varavaltuutettu.