Budjettiriihi jatkoi hallituksen kylmää kyytiä suomalaisille. Leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ovat järjettömiä ja vievät kehitystä väärään suuntaan.
Keväällä ammatilliseen koulutukseen kohdistettua 100 miljoonan euron leikkausta Orpon hallitus päätti lujittaa 20 miljoonan lisäsupistuksilla. Lupaukset koulutuksen erityissuojeluksesta on petetty moneen kertaan eivätkä opetusministeri Adlercreutzin selitykset tilannetta korjaa.
Esimerkiksi Gradiassa aiempien leikkausten arvioidaan syövän 2025 rahoitusta 3,2 miljoonalla, ja toisen kierroksen leikkuri nostaa summan lähes neljään miljoonaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä leikkauskohteiden löytäminen on vaikeaa, siitä olemme ministerin kanssa samaa mieltä. Koulutusjärjestelmäämme kurjistavalle politiikalle on kuitenkin vaihtoehtoja.
Valikoiva talouskuri, jossa leikkaukset leikkausten perään kasaantuvat samoille harteille, tuhoavat viimeisenkin uskon hallituksen toistamaan ajatukseen yhteisistä talkoista, joissa kaikki osallistuvat valtiontalouden tervehdyttämiseen.
Sipilän hallituksen ammatilliseen koulutukseen kohdistamien 190 miljoonan euron leikkausten jälkeen Marinin hallitus pyrki paikkaamaan syntynyttä rahoitusvajetta.
Nyt kehitystä käännetään jälleen päinvastaiseen suuntaan. Poukkoileva rahoitus hankaloittaa toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä.
Rekrytointeihin väistämättä iskevä jarru tulee vaikuttamaan niin aikuisopiskelijoihin kuin oppivelvollisiinkin. Rahoitus on yleiskatteellista, joten toimien kohdistaminen ainoastaan aikuisopiskelijoihin hallituksen toivomalla tavalla on selkeästi irrallaan oppilaitosten todellisuudesta.
Leikkaukset ovat myös ristiriidassa osaamistason noston, työllisyyden edistämisen sekä alueiden elinvoiman tukemisen tavoitteiden kanssa.
Jatkuva kurjistaminen kertoo hallituksen mitättömästä arvostuksesta ammatillista koulutusta kohtaan. Jo nyt lähiopetuksen määrä laahaa monin paikoin, ja opettajat joutuvat venymään hyvinvointinsa ja työkykynsä kustannuksella.
Opetuksen laadun laskeminen vaikuttaa opiskelijoiden valmiuksiin selvitä jatko-opintojen ja työelämän haasteista. Oppimisen tuen vahvistamiseksi ja laadukkaan opinpolun turvaamiseksi tarvitaan lisäpanostuksia.
Vaikea työllisyystilanteemme ja yhteiskuntamme kannalta avainasemassa olevien alojen työvoimapula vaativat päättäjiltä saksien päättömän heiluttelun sijaan harkintaa.
Emilia Lakka
Gradian hallituksen varapuheenjohtaja (vihr)
Teksti julkaistu alunperin Keskisuomalaisessa 12.9.2024