Olemme saaneet käsittelyyn tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen, johon on koostettu arvioita siitä, kuinka hyvin valtuuston vuodelle 2021 asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kaupungissamme ovat toteutuneet. Tämän lisäksi kertomukseen on koostettu näihin arvioihin perustuvia, tarkastuslautakunnan harkiten esiin nostamia kehittämisehdotuksia.
Raportti pitää sisällään 52 toiminnallisen tavoitteen arvioinnin sisältäen muun muassa talouden tasapainoon, henkilöstön hyvinvointiin sekä hiilineutraaliustavoitteeseen liittyviä arvioita. Haluaisin nostaa esiin lausunnosta muutaman resurssiviisauteen liittyvän huomion, joihin meidän on tärkeä tarttua jo tämän vuoden aikana.
Yleisellä tasolla resurssiviisauteen littyvät arviointimittarit ovat varsin suppeat, mutta kuten arviointikertomuksessa tiivistetään, hiilineutraaliusastetta mittaavat mittarit ovat kuitenkin varsin pätevät, tavoite selkeä ja edistymisen seuranta on kasvihuonekaasujen vähentämisen osalta mahdollista.
Tulokset sitä vastoin eivät olleet ilahduttavaa luettavaa. Tarkastuslautakunta toteaa, että hiilineutraalisuutta kuvaavien indikaattorien perusteella nykyinen päästöjen vähennystahti ei ole riittävä hiilineutraaliksi pääsemiseen vuoteen 2030 mennessä. Kasvihuonekaasupäästöjä tulisi vähentää nykyistä tahtia nopeammin.
Meidän onkin pidettävä nyt yhdessä huoli, että Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelman päivityksen yhteydessä luodaan selkeät tavoitteet niistä lisätoimenpiteistä, joita hiilineutraaliustavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan.
Kaupunkimme resurssiviisauteen liittyvät strategiset tavoitteet eivät kuitenkaan tarkoita vain kasvihuonekaasupäästöjen hillintää. Kestävän hyvinvoinnin saavuttaminen tarkoittaa tavoitteellisia askeleita myös esimerkiksi kestävään liikkumiseen, ruuantuotantoon, vedenkäyttöön ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyen.
Mutta kuten tarkastuslautakunta on nostanut esiin, ja ryhmäpuheenvuorossammekin sivusimme, myös resurssiviisauden muut alatavoitteet kaipaavat päivitystä Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelman päivityksen yhteydessä. Meidän ei millään mittarilla mitattuna ole kestävää tavoitella esimerkiksi suojelualueiden osalta vain nykytilaa, eli metsiemme 17% suojeluastetta. Turvataksemme monimuotoisen lähiluonnon ja keskisuomalaisten eliöiden ja ekosysteemien elinolot meidän on laitettava metsäalan suojelutavoitteeksemme EU:n biodiversiteettistrategian mukainen 30% suojeluaste.
Uskon, että tässä valtuustosalissa valtaosalle monimuotoisen luonnon säilyttäminen on tärkeää, ja tämän valtuuston tulevilla päätöksillä me voimme siihen myös ihan konkreettisesti vaikuttaa.
Kiitos siis tarkastuslautakunnalle hyvästä työstä ja tärkeistä nostoista.
Puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.5.2022