Jyväskylän kaupunkistrategian päivitys on nyt päätöksentekovaiheessa. Vihreä valtuustoryhmä pitää hyvänä, että työssä on osallistettu laajasti niin kuntalaisia, kaupungin työntekijöitä kuin valtuutettujakin. Kiitämmekin kaikkia valmisteluun osallistuneita, muita valtuustoryhmiä ja virkahenkilöstöä keskusteluista.
Verrattuna viime valtuustokauteen uutena kärkenä ovat nyt koulutus ja kulttuuri. Tämä on meistäkin oikein hyvä ja kannatettava nosto.
Strategiassa on asetettu vaikuttavuuden mittaamiselle kunnianhimoisia tavoitteita kuten se, että kaupunki sijoittuu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resursoinnissa viiden parhaan kaupungin joukkoon Suomen 10 suurimman kaupungin vertailussa. Tavoite olisi voinut olla myös sijoittua parhaaksi, mutta tämäkin on hyvä.
Kohdan 3 vaikuttavuuden mittarit eivät kuitenkaan vastaa strategisia tavoitteita. Ei riitä, että mittaamme rekrytoinnin onnistumista, vaan meidän on lisäksi mitattava koulutukseen käytettyjen eurojen määrää sekä sairauspoissaolojen kehittymistä.
Siksi tässä kohtaa haluamme toistaa jo kaupunginhallituksessa esittämämme lisäykset sivulle 7 kohtaan ”Kasvatuksen ja koulutuksen huippuammattilaisten osaamiskeskittymä” kohtaan ”Näin seuraamme vaikuttavuutta”: Henkilökunnan täydennys- ja lisäkoulutukseen käytetyt eurot/hlö/vuosi. Henkilökunnan sairauspoissaolot vähentyvät. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön sairauspoissaolot keskimäärin/hlö/vuosi.
Näillä konkreettisilla mittareilla voisimme paremmin seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Strategian kärkien osalta vihreä valtuustoryhmä on erityisen iloinen siitä, että resurssiviisaus on edelleen nähty muidenkin ryhmien mielestä tärkeänä pitää yhtenä neljästä kärjestä.
Tällä kärjellä voimme vastata globaaleihin megatrendeihin; ilmastonmuutokseen ja luontokatoon, jotka ovat myös muutosajureita kunnissa.
Viime valtuustokaudella MAL-sopimukseen pääseminen on merkittävä edunvalvonnan voitto myös resurssiviisauden osalta. Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä on keskeinen tavoite MAL-sopimuksen toimenpiteissä, kuten myös strategiassa.
Kaupunkistrategiassa on aikaisempaa enemmän mittareita seurantaa varten, mikä on hyvä. Valitettavasti kuitenkin resurssiviisaudessa on muihin strategian kärkiin nähden esitetty vähemmän alatavoitteita ja vaikuttavuusmittareita. Tätä strategian kärkeä jalkauttava Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelma on paraikaa päivityksessä, joten tarkempia tavoitteita tarkastellaan sen yhteydessä. On kuitenkin tärkeää, että tavoitteita ja vaikuttavuusmittareita esitetään jo strategiassa, ja näin on myös menetelty muiden kärkien osalta.
Tästä syystä esitämme strategian sivulle 16, Resurssiviisas kaupunki, strategiakärjen alakohtiin 1-4 ”Näin me se teemme” ja ”näin seuraamme vaikuttavuutta” -kohtiin uusia lisäyksiä.
Strategian resurssiviisauskärjen kolmoskohdassa sivulla 16 ”luontoympäristön monimuotoisuuden turvaaminen” kohdassa ”näin me seuraamme vaikuttavuutta” on esitetty vaikuttavuusmittariksi Suojeltujen metsien ja soiden osuus kaupungin metsien kokonaispinta-alasta on 17%. Tämä ei ole tavoite tai mittari, sillä kyseessä on nykytila. Vihreä valtuustoryhmä esittää, että kyseiseen kohtaan jätetään seurantamittariksi prosenttiosuus: Suojeltujen metsien ja soiden osuus kaupungin metsien kokonaispinta-alasta, %. Tällöin vaikuttavuutta voidaan mitata prosenttiosuuden muutoksena eikä strategiassa ole vain toteamus nykytilasta.
Lisäksi esitämme sivulle 16:
Alakohta 2.
”Näin seuraamme vaikuttavuutta” lisäys: Hiilinielujen kasvu.
Alakohta 3.
”Näin seuraamme vaikuttavuutta” muutos ja lisäys: Ennallistettujen elinympäristöjen pinta-ala (ha).
Alakohta 4.
”Näin me sen teemme” kohtaan lisäys: Pienennämme ruokahävikin määrää. Lisäämme lähi-, kasvis- ja luomuruuan määrää.
”Näin seuraamme vaikuttavuutta” lisäys: Elinkaari- ja/tai ympäristönäkökohdat valintakriteereissä huomioivien hankintojen määrä. Kasvisruuan ja hävikin osuudet Kylän Kattauksessa tuotetusta ruuasta.
Vihreä valtuustoryhmä toteaa, että strategian kärjet ovat tavoitteiltaan poikkihallinnollisia. Tämän vuoksi olisi tärkeää luoda kärjille ohjausryhmät, joka voisi ohjelmatyön kautta seurata ja ohjata tavoitteiden etenemistä. Näinhän toimitaan jo esimerkiksi Liikuntapääkaupunki -strategiakärjen kanssa. Vastaava tulisi olla muillakin kärjillä.
Esitämmekin lisäystä päätösesitykseen: Strategiatyötä toteutetaan poikkihallinnollisen ohjelmatyön kautta. Strategian kärjille, koulutus ja kulttuuri, resurssiviisaus sekä elinvoima, perustetaan ohjelmatyöryhmät, jonka kokoonpanossa on luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita.
Strategian kärjet saisivat tällöin seurantaelimen, jossa vaikuttaisivat niin luottamushenkilöt kuin viranhaltijatkin.
Ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.2.2022