Kun puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmästä, puhutaan paljon muustakin kuin pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmästä.
Kyse on toisaalta kustannuksista ja luottamuksesta, mutta toisaalta myös kertautuvista hyödyistä ja/tai haitoista sekä edessä olevista haasteista, Asterin kanssa tai ilman.
Vihreä valtuustoryhmä ollut hyvin kriittinen hanketta kohtaan, koska Pohjoisamerikkalaiseen vakuutus- ja oikeusjärjestelmään perustuva asioiden kirjaamistapa istuu huonosti pohjoiseurooppalaiseen toimintatapaan, jossa järjestelmien tarkoitus on vapauttaa aikaa asiakas- ja potilastyöhön, ei sitoa sote-henkilökunnan aikaa asiakas- ja potilastyöstä monimutkaisiin kirjauskäytänteisiin.
Toisekseen järjestelmäkehittämisessä itse käyttäjien osallistaminen ja käyttäjien tarpeiden kautta asioiden kehittäminen on kaiken a ja o. Mikä tahansa uudistus nousee tai kaatuu sen perusteella, miten käyttäjäkunta siihen suhtautuu ja sitoutuu. Kun yli 150 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lääkäriä vetoaa Aster-hankkeesta luopumisen puolesta ja perustelee asiaa niiden asioiden puutteella, joiden piti olla hankkeen vahvuuksia, jokin on mennyt pahasti pieleen eikä mustaa saa selitettyä valkoiseksi millään. Pelkkä puhe toimintaa tehostavasta, arjen työn sujuvoittamisesta ja kuluja säästävästä järjestelmästä ei riitä, jos näyttö siitä puuttuu ja kokemukset demonstraatioista sekä vastaavista järjestelmistä ovat päinvastaiset.
Kolmanneksi valtuuston kannanmuodostuksen osalta olennaista on katsoa, mitä Jyväskylän kaupunki on asiasta päättänyt ja verrata nyt käsillä olevaa tilanne siihen. Pidetään faktat faktoina ja näkemykset näkemyksinä:
Jyväskylän kaupunginhallitus päätti liittyä 17.12.2018 sairaanhoitopiirin ja KL-kuntahankintojen hankintakonsortioon sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankkimiseksi perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestelmien osalta. Asiasta päätettiin tarkennetuin tiedoin kaupunginhallituksessa 6.5.2019 ja tässä salissa 13.5.2019. Hyvin pian joulukuun kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen saimme jo tiedon siitä, että kaupungin sosiaalihuollon järjestelmäosuuden arvioitu hinta oli noussut 15,5 prosenttia edellisestä päätöksestä. Tämä luonnollisesti herätti huolta ja kysymyksiä korostaen tarvetta kirjata päätökseen perälauta, jonka mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tulee keskeyttää hankintamenettely, jos kustannukset nousevat ennakoidusta merkittävästi.
Kun Jyväskylä päätti lähteä mukaan hankkeeseen, sairaanhoitopiiri arvioi hankinnan kustannusarvion olevan Keski-Suomen osalta 54 miljoonaa euroa. Tuo summa muuttui 2018 lopusta vuoden 2019 kesään tultaessa 60 miljoonaksi euroksi.
Kun hankintaa esiteltiin jäsenkunnille vuoden 2021 kesäkuussa, hankinnan kustannusarvio oli lähes 65 miljoonaa euroa. Kesäkuusta 2021 elokuuhun 2021 tultaessa hankinnan hinta oli jo lähes 129 miljoonaa euroa.
Näitä lukuja selittää moni asia, mutta mikään ei selitä pois sitä, että kustannukset ovat laskentatavasta riippumatta kasvaneet merkittävästi. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että kaupunginvaltuusto on aikaisemmalla päätöksellään varautunut tähän tilanteeseen ja nyt on tehtävä se, mitä aikaisemmin päätöksen ehtoihin kirjattiin eli edetä kaupunginhallituksen yksimielisen päätöksen mukaisesti.
Touko Aalto
kaupunginvaltuutettu
ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 27.9.2021
käsiteltäessä Jyväskylän kaupungin osallistumista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaan Keski-Suomessa