Hyvä lukutaito ja kyky hankkia itselleen merkityksellistä ja luotettavaa tietoa ovat nyky-yhteiskunnan kansalaistaitoja. Puutteellisella lukutaidolla on vaikea selviytyä arjessa ja toimia täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä.
Perusta lukutaidolle ja –harrastukselle luodaan jo varhaislapsuudessa. Iltasadut, ääneen lukeminen ja perheen yhteiset lukutuokiot herättävät kiinnostuksen lukemiseen ja ovat myös mahdollisuus mukavaan yhdessäoloon. Vanhemmilla ja läheisillä on siten suuri merkitys lapsen lukutaidolle ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Tärkeää on kannustaa ja rohkaista lasta lukemaan tarjoamalla siihen monipuolisesti erilaisia mahdollisuuksia.Suomi on tunnettu korkeasta lukutaidosta. Se oli pitkään niin itsestään selvä asia, että ehdimme jo lähes unohtaa sen keskeisen merkityksen kokodemokraattisen yhteiskunnan kannalta. Eriarvoistuminen näkyy huolestuttavasti myös lukutaitoa mittaavissa tutkimuksissa. Tällä vuosituhannella heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut ja hyvien lukijoiden vähentynyt. Samaan aikaan osa nuorista on jäänyt kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.
Lukutaidon rapistumiseen on viimein havahduttu ja nyt meneillään on useita hankkeita luetun ymmärtämisen vahvistamiseksi ja lukutaidon ylläpitämiseksi. Esimerkiksi opetusministeriön rahoittama monen toimijan yhteinen Lukuliike innostaa lapsia ja nuoria lukemaan. Suomen kulttuurirahaston kautta lahjoitetaan kolmen vuoden aikana jokaiselle syntyvälle lapselle kaksi kirjaa Lukulahja lapselle -kampanjassa. Kirjojen lisäksi vauvaperheille jaetaan neuvoloissa myös Lue lapselle -lukumitta, lorukortit sekä kutsukortti kirjastoon.
Kirja-alan järjestöt vaativat äskettäin eduskuntavaaliehdokkaita ottamaan kantaa lukutaidon tilaan ja kehitykseen. Järjestöt muistuttavat, että riittävä lukutaito on tasa-arvoisen yhteiskunnan tärkeä edellytys ja sen avulla ehkäistään kaikenikäisten syrjäytymistä. Selvitäkseen arkielämästä on pystyttävä ymmärtämän yhä monimuotoisempia tekstejä ja käsiteltävä yhä pirstaloituneempaa tietoa.
Lukutaito vaikuttaa oppimiseen, kulttuuriin ja talouteen sekä hyvinvointiin ja terveyteen. Se vaikuttaa osaavan työvoiman saatavuuteen, työllistymiseen, yritysten kilpailukykyyn ja Suomen kansainväliseen maineeseen koulutusviennissä. Näitä lukutaidon kansantaloudellisia vaikutuksia tullaan harvoin ajatelleeksi.
On esitetty, että yhteiskunnan pitäisi taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastukseen. Myös lukeminen on arvokas harrastus niin nuorille kuin vanhemmillekin. Sen positiiviset vaikutukset vielä kasvavat, jos omaan lukemiseen voi liittää lukukokemusten käsittelyä taiteen keinoin tai yhdessä keskustellen. Vastuu lukutaidon kehittymisestä ja lukuharrastuksen ylläpidosta on yhteinen ja niitä edistetään parhaiten koulujen, kirjastojen, kotien ja muiden lasten ja nuorten kanssa toimivien yhteistyöllä.
Hyvä lukutaito on avain sujuvaan arkeen, elinikäiseen oppimiseen ja osallisuuteen. Lukutaito on myös paljon muuta. Se on myös avain toisiin kulttuureihin ja historiaan, polku maailman ymmärtämiseen. Ja tärkein: se antaa siivet mielikuvitukselle ja unelmille. Lukutaito syntyy lukemalla.